Ma 13km iltalenkki joka km 100m spurtti Ti 7km aamulemkki, ilta 3km +koord +Palokka 3x800m (3.17/18/17 per km) +600/400/200m (1.53/71/32) +3km vr Ke ap 14km (ka 4.41min/km), ip 1km uintia järvessä
Jyväskylän vuoden 2026 Kalevan kisat on käyty. Kisoistahan kilpailtiin aikoinaan Oulun kanssa, mutta lupaus uudesta katsomosta ja Harjun stadionin 100v juhla ratkaisivat asian Jyväskylän hyväksi. Katsomo ja pinnoite valmistuivat kesäksi. Väliaikaisia lisäkatsomoita rakennettiin takasuoralle ja muutenkin puitteet olivat kunnossa kisoissa.
Oma treeniviikko loppui perjantaihin, jolloin pitkät toimitsijapäivät (klo 10-22) alkoivat. Olin ottanut töistä vapaaksi viikon ja ehdin treenata torstaihin asti. Tiistain vedot kulkivat melko hyvin ja torstain ehkä hieman paremmin. Keskiviikkona olin käynyt uimassa järvessä ja yleensä se rentouttaa jalkoja mukavasti. Nyt uin märkäpuvulla kilometrin verran ja vesijuoksuun verrattuna palauttava vaikutus ei ollut aivan yhtä hyvä.
Olin kalevan kisoissa toimitsijana juoksuissa. Käytännössä laitoin aitoja, valvoin rataa, laittelin ratakartioita ja vesisateessa kuivasin rataa. Pikajuoksujen suuntaa vaihdettiin perjantain aamupäivän jälkeen toiseen suuntaan, minä se pysyi sunnuntaihin asti. Aidat piti asetella sen mukaan, mutta hyvin asiat sujuivat.
Oma tavoitteeni päästä vielä kerran juoksemaan Kalevan kisoihin ei siis toteutunut. Seurasin juoksuja ratavalvojan roolissa eikä muiden juoksujen seuraaminen pahemmin harmittanut. Ikää on 48-vuotta ja sen mukaan on asioiden mentävä. Juoksu jatkuu ja kisoissa käyn jatkossakin.
Taas on yks viikko elelty heinäkuuta. Kärkkäisiltä tilaamani ilmaläpöpumppu saapui vihdoin edellisenä perjantaina, jota siskon mies alkoi asentamaan maanantaina. Tiistaina se hörähti käyntiin ja alkoi viilentämään +26 asteista sisäilmaa. Ehdin treeneihin, missä juoksin saman treenin kuin edellistiistaina. Tuntuma oli hieronnan jälkeen varsin hyvä, joskin vedoissa sai tehdä töitä. Juoksu kulki kuitenkin Harjun mondolla ja olen aina tykännyt vetoharjoittelusta.
Keskiviikkona keksin lähteä perjantaina Keuruun yömaratonille kymppiä juoksemaan. Olen juossut siellä kolme kertaa 2016-18 ja tiedän tapahtuman aika hyvin. Keskiviikkona ja torstaina olikin kevyttä juoskua hyvä tehdä. Perjantaina ajelimme hierojani Arto Pasasen kanssa Keuruulle. Lähtö oli vasta illalla klo 20, mutta keli oli aika lämmin vielä lähdössä. Lähdin riskillä liikkeelle aika kovaa ja sain perääni Marjamaan ja Kuisman. Ensimmäinen tonni tuli alamäkeen 3.13, minkä jälkeen oli hiekkatietä ja pieni ketunlenkki. Kilometri 3.26 ja sen jälkeen oli totutusti pakko himmailla. Juoksu ei vielä kanna sen pidempään ja vauhtiin tulee +10s kilometrille lisäaikaa sykkeen pysyessä samana. Kilometrit tulivat nyt 3.36, 3.40, 3.25, 3.43, 3.40, 3.35, 3.35, 3.44, minkä jälkeen sai urheilukentälle jälleen tullessa kehitellä loppukiriä. Se tuli 3.13 vauhtia, mutta voitosta ei tällä kertaa pystynyt taiselemaan.
Kunto ei tänä kesänä odotetunlaisesti pelkästään juoksuun keskittymällä ole lähtenyt rakettimaiseen nousuun. Vauhdit ovat ratavedoissa parantuneet ja jalat ovat olleet ihan hyvässä kunnossa. Vähänlainen kilpaileminen eivät tuloskuntoa ole tuoneet esille ja ukko ei jaksa pitää korkeita sykkeitä kovin pitkään. Ruoka, lepo ym ovat maistuneet ihan hyvä enkä hemoklobiinissakaan usko olevan ongelmia. Kausi jatkuu kuitenkin, vaikka unelma Kalevan kisoista vielä kerran jäikin toteutumatta. Kiitos mukana eläjille ja kannustajille! Kuusitoista kertaa Kalevan kisoja vuosina 2004-2021 on iso määrä sekin ja kertoo paljon elämän tyylistä. En sano, että päivääkään en vaihtaisi pois, mutta oman näköistä elämää olen ainakin elänyt. Juoksu jatkuu edelleen, mutta isot tavoitteet väkisinkin jäävät vähemmälle. Ensi vuonna Harjulla on veteraanien EM-kilpailut ja onhan sekin hyvä motivaattori käydä talvella lenkillä ja Hipposhallilla vetoja juoksemassa.
Viikko sai tiistaina hieman uudenlaista ohjelmaa kun kuulin treeneissä lauantaina Tampereella juostavasta 5000m kilpailusta. Olin aiemmin selaillut kilpailukalenteri.fi sivustoa ja valmentaja Anterolle etsinyt seuraavia kilpailuita. En ollut ajatellut, että Junior games nimisissä kilpailuissa olisi myös aikuisille lajeja..
Tiistain treeni uudella Harjun stadionilla oli ihan kiva. Juoksin piikkareilla pehmeällä mondolla ihan hyvä vauhtisia vetoja. Treenissä oli jonkin verran kestävyysvetoja, mutta myös lyhyempiä toistoja. Juoksu piikkareilla oli teknisesti ihan hyvän tuntuista. Toiveissa on kesän mittaan ollut parantaa juoksun tehokkuutta ja uskon piikkarijuoksun tehostavan pohkeiden käyttöä.
Keskiviikkona oli työpäivän jälkeen kevyt iltalenkki. En ole vielä järvessä vesijuoksua tehnyt, mutta kelit lämpenivät viikonloppua kohti..
Torstaina otin treenin kevyesti ja tein ainoastaan henkseleitä nurmikolla. Toistoja piti juosta 15, mutta vahinkossa juoksinkin 13. Pidin palautukset hölkkäpalautuksina ja vedot aika terävinä. Joka tapauksessa tarkoitus oli säästää paukkuja lauantain kilpailuun.
Perjantaina olotila oli aamusta ihan hyvä, kun hölkkäilin töihin. Juoksin lyhyesti myös töistä kotiin. Turhaa rasitusta ei ollut tarvetta kerätä kroppaan. Lauantaina lähdimme Mustosen Anssin autokyydillä Tampereelle kyydissä Anssin isä ja Matias Mononen. Tampereen stadionilla kilpailin viimeksi 2021 Kalevan kisoissa. Edellisistä 2008 kisoistahan saavutin kympillä hopeaa. Tutuissa pukukopeissa oli mukava istuskella ja teimme porukassa verryttelyn. Juoksin lisäksi vähän kisavauhtista juoksua ja koihin herätellä hengitystä. Vitonen on kova hapenottomatka ja ratamatkoista kaikista raain.
Juoksu lähti liikkeelle ihan hyvin. Kilometri Joonas Kuisman peeissä 3.18. Sitten jo aloin hieman jäädä, vaikka vauhdissa olisi pitänyt pysähtyä. Kilometri 3.23 ja vauhti tippui edelleen. Meinasin jo keskeyttää kun 3.30 kilometri tuli. Seuraava oli samaa vauhtia 3.31, kun seurasin jyväskyläläisten poikien keskeyttämisiä. Päätin juosta maaliin, koska mitään fyysistä estettä juoksun jatkamiselle ei ollut. Viimeisen kilometriin löysin jostain virtaa ja se tuli todella hyvin 3.08. Vauhti parani radikaalisti ja maksimisykekin 178, mitä en vuosiin ole saanut. Enemmän kilpailuita juoksemalla luultavasti kestäisin kisavauhtia paremmin. Kausi on jo puolivälissä, mutta katsotaan mihin sitä tänä kesänä vielä ehtii.
Kesäkuu loppui ja Heinäkuu alkoi. Se tietää aina omia synttäreitäni USA:n itsenäisyyspäivän lisäksi. Viikonlopulle oli lisäksi tiedossa ratakympillä vielä yksi yritys juosta Kalevan kisoihin vaadittava raja. Juhannusviikollahan Espoo jäi flunssan vuoksi väliin ja Helsingin esitys oli todella heikko.
Kisaviikolle vire alkoi löytyä Lapin reissun jälkeen. Kumppareilla kalalla kävely oli ehkä hyvää peruskuntoharjoittelua ja nilkat saivat hyvää treeniä rantakivikkoja kävellessä.
Tiistaina treenissä kulku oli oikein hyvää ja odotukset kisan suhteen alkoivat nousta. Keskiviikkona hain juosten autoa huollosta, mutta liike olikin kiinni ja juoksin takaisin kotiin. Seuraavana päivänä pyöräilin suoraan töistä hakemaan autoa. Ilmastointilaitteen kaasut oli uusittu eikä laskukaan ollut suuri.
Torstaina olimme jälleen Anteron kanssa Palokan kentällä ja suunnitellut vedot kulkivat juuri siihen mihin pitikin. Kroppa ja jalat tuntuivat aika hyviltä.
Perjantaina oli työmatkajuoksentelua lyhyempinä versioina ja lauantaina oma 48v syntymäpäivä. Vanhemmat tulivat Alajärveltä käymään ja siskon perheen kanssa oli kiva viettää aikaa. Kävimme mm katsomassa Harjun kentän avajaisia ja Mauri Pekkarisen avajaispuheestä tein youtubeenkin videon.
Sunnuntaipäivä meni kisaa odotellessa. Olin kämpillä ja ainoastaan kaupasta kävin vähän perunoita ostamassa. Vanhemmat kävivät lounaalla ja tulivat Harjulle katsomaan juoksuani. Olotila tuntui hyvältä verryttelyssä ja odotin hyvää kisaa. Ennen juoksua satoi vettä, mikä on hyvä kun lämpötilakin oli sopiva +16. Matkaan lähdin suunniteltua n.3.20 vauhtia. Antero oli tehnyt aikataulun 3.16 vauhdilla, mikä johtaisi 32.45 rajaan ja mikä on Kalevan kisa rankingiin edellyttävä aika. Vielä joitakin vuosia sitten aika ei olisi ollut kova, mutta nykyään se on sitä. Kisassa tunsin jo noin 2km kohdalla, että joudun liian koville ja vauhti tippui seuraavalle kilometrille. En kovin mielelläni keskeytä kisoja, mutta nyt päätin parhaakseni toimia niin.
Harjulla katsomassa kisoja oli tuttuja sekä Miikan matkassa t-paitaprojektin Sami Mehto Brand Ironista. Videon kuvasi Timo Kiiveri, joka on kovasti tsempannut miestä eteenpäin. En saavuttanut juoksutavoitettani päästä Kalevan kisoihin 48-vuotiaana. Osallistunkin kisoihin toimitsijana ja melko mukavaa puuhaa sekin on.
1 Juho Ylinen 30.56,86 Kaipolan Vire
2 Sami Pahkala 32.03,35 Himangan Urheilijat
3 Toni Myllylä 32.52,57 Vaajakosken Kuohu
4 Jan Kaas 32.57,49 Gamlakarleby IF
5 Petrus Hurtig 32.59,62 Vaajakosken Kuohu
6 Yann Chapelliere 33.25,21 Teivo Stayers
7 Janne Peltokorpi 33.59,05 Helsingin Kisa-Veikot
8 Aleksi Niemelä 34.02,61 Vaajakosken Kuohu
9 Isto Laapio 35.13,93 Nokian Urheilijat
10 Timo Eskonen 38.35,89 Hippoksen Maratonkerho
11 Veijo Åberg 40.32,53 Helsingin Juoksijat - Helsinki Runners
Sain tänä kesänä kutsun uudelleen mennä Jaakon mökille Enontetiölle. Suunnittelinkin kesälomani niin, että olen lomalla Juhannusviikon ja sen jälkeisen viikon. Siinä vaiheessa piti olla lippu Kalevan kisoihin takataskussa. Tuli kuitenkin flunssa ja yksi yritys päästä kisoihin jäi käyttämättä.
Ajelimme sunnuntaina koko päivän Jyväskylästä pohjoiseen Lappiin. Pidimme useita taukoja matkan varrella ja kävimme mm. tankkaamassa edullisempaa bensaa Ruotsin Haaparannan puolella. Saavuimme illalla myöhään mökille ja nukkumaan sai mennä melkein saman tien. Seuraavana päivänä menimme heti naaraamaan kaloja koko päiväksi. Saldona oli kolme kalaa, mutta omaan uistimeen ei tarttunut yhtään. Mökille saapuessa oli virtaa vielä lähteä kahdeksan jälkeen Jaakon kanssa lenkille. Juoksu kulki hyvin ja jutellessa vauhti kiihtyi huomaamatta. Tarkoituksena olikin kiihdytellä hieman ja ajatus viikonloppuna kisaamisesta kyti edelleen.
Tiistaina kävimme käsivarren Lapissa Enontekiöllä, minne ajomatkaa oli parisen tuntia. Lähdimme siitä kiipeämään vieressä olevalla kauniille Saana tunturille. Matkaa oli nelisen kilometriä ja matkalla näki mm. Saksalaisten rakentaman korsun ja ampuma-aseman. Keli (+10c) oli sopiva vaeltamiseen, vaikka tunturin laella sormissa tuntui jo kylmältä. Kuvasin reissusta videon. Kävin lisäksi piipahtamassa Sturnbock-Jämärän linnoitusta ihmettelemässä. Televisiosta on jonkin aikaa tullut dokumenttisarja Arktisista sodista, mikä on herättänyt kiinnostukseni. Aiheeseen kerkeää vielä myöhemmin tarkemmin perehtymään.
Keskiviikkona oli jälleen kalastuspäivä. Ajomatkat Norjan puolelle kestävät aina vähintään tunnin ja kohteen vaihtamisten kanssa kalastusreissut kestävät melko pitkään. Tällä kertaa kävelimme yhdelle järvelle, mistä en yrityksestä huolimatta edelleenkään saanut kalaa. Myöskään Pekka ja Jaakko eivät siinä onnistuneet. Reisssu oli päivän mittainen eikä illalla jaksanut lenkille lähteä.
Torstaille ostin lentoliput Jäämeren rannalta Altasta Helsinkiin, jotka olivat saman hintaiset kuin junaliput. Matka-aika lyheni 12 tunnista 3 tuntiin ja pitihän sitä kokeilla lentämistä. Samalla reissula kävimme maailman pohjoisimmassa Kaupungissa, Hammerfestissä ihmettelemässä paikkka. Maisemat siellä ja sinne ajaessa olivat upeat ja kelikin aurinkoinen. Kävimme syömässä poropitsat ja ottamassa pakolliset valokuvat ennen Altaan paluuta. Lento teki välilaskun Kittilässä, minkä jälkeen kone oli aika lailla täynnä. Helsingissä menin veljelleni yöksi ja seuraavana päivänä lenkillä kiersin Malmin lentokenttää. Siihenkin liittyy palkon historiaa kuin Altan kenttäänkin (Saksalaisten rakennuttama ja kiitorata oli puuta!).
Perjantaina olin illasta Jyväskylästä ja oli aika aloittaa palautuminen reissusta. Periaatteessa aikaa olisi ollut lähteä Lahteen kestävyyskarnevaaleille 5000m juoksemaan. Päätin kuitenkin jättää kisan väliin. Kisaviikon valmistautuminen jäi odotetusti aika heikoille eikä kovin huonoa tulosta olisi halunnut juosta. Pari viikkoa kestänyt nuha alkaa olla ohi, mutta töiden alkaessa maanantaina pitää olla iskussa ja seuraavana lauantaina on 10 000m tarjolla Harjulla. Sunnuntaina juoksin jo melko helteisessä säässä 20km. Koitin malttaa sykkeissä, jotka tahtoiva nousta kuumuudesta ja yleisestä rasituksesta johtuen.
Loppuviikosta iskenyt kesäflunssa ei ollut parin päivän juttu. Lauantain mäkivedot olisi ehkä kannattanut jättää juoksematta, koska tauti tuntui menneen keuhkoihin. Maanantaina oli tehtävä vielä yksi työpäivä ennen kesäloman alkamista. Juoksin töihin ja sieltä kotiin, minkä jälkeen oli melko pian hieronta. Treenit ja hieronta tuntuivat seuraavana päivänä kropassa, mutta tauti ei pahentunut. Pidin rutiineista kiinni ja kävin lyhyillä lenkeillä. Melko pian tuli selväksi, että keskiviikkoa ei olisi mitään asiaa ratakympille. Asiaa harmitellessani tein videon Kilimanjarolle kiipeämisestä (alla), mikä antoi hieman lisätsemppiä. Keksin lähteä käymään lenkillä siten, että siskon 8v tyttö pyöräili vierellä juostessani. Tein tämän tiistaina ja torstaina. Torstaina juoksin lenkin lomassa muutamia kiihdytyksiä seuraavan päivän Lannen lenkki mielessä. Kroppa tuntui levänneeltä, mutta nuhaa riitti.
Perjantaina ajelin Lannevedelle ihan hyvillä fiiliksillä. Tuttu tapahtuma ja verryttelyt ym sujuivat rutiinilla. Juoksuun lähdin hieman tunnustellen liikkeelle. Jalat olivat kevyet, mutta hengitys teki töitä ja toivoin jaksavani maaliin. Sain tehdä oman juoksun ja loppu tuli ihan hyvin. Keskivauhti oli himpun verran parempaa mitä odotin ja periaatteessa juoksu oli flunssa huomioiden ihan hyvä.
Lauantaina ehdin juosta tunnin lenkin ennen Keuruun Juhannuskonferenssiin lähtöä. Jalat olivat ihan ok tuntuiset eikä kroppa ollut kovin väsynyt. Koitin päästä sieltä ajoissa Jyväskylään nukkumaan, sillä seuraavana päivänä oli aamulla klo 7 lähtö Lappiin Jaakon mökille.
Kolmas treenikko lähenee loppuaan. Kelit olivat kohtalaisen lämpimät ja asunnon sisälämpotila nousi. Nukuin hieman huonosti sunnuntai-maanantai välisen yön ja seuraavana päivänä päätin hankkia ilmalämpöpumpun. Sain luvan taloyhtiöltä, tilasin timanttiporaajan tekemään reikää ja ostin viilennyslaitteen Motonetistä.
Viikko alkoikin lepopäivällä, kun mies oli väsnyt. Tiistaina juoksu kulki kohtalaisen hyvin vedoissa, vaikka muutaman sekunnin jäin tavoitevauhdeista. Lyhyempiin vetoihin vaihdoin piikkarit jalkaan ja totuttelu ratakymppiin jatkui.
Keskiviikkona kävin vesijuoksemssa ja torstaina juoksu kulki hyvin 400m vedoissa. Aamulla olin käynyt tiistain tapaan aamulenkillä 7km juoksemassa. Keskiviikkona sain myös postissa uudet Niken Vaporflyn piikarit, missä pohjan materiaali on vielä kimmoisaa. Juoksu niillä tuntui ok hyvältä, mutta kyllä juoksijan kroppaan pitää saada lisää luonnollista kimmoisuutta. Jonkin verran olenkin päkiähyppelyitä tehnyt.
Perjantain iltalenkin jäkleen yöllä alkoi tuntua karheutta kurkussa. Jokin tauti oli selkeästi tulossa päälle. Lähdin kuitenkin juoksemaan mäkivetoja, mutta lyhensin vedon pituutta 10 sekunnilla. Juoksu kulki ihan hyvin, mutta vaikea sanoa menikö tauti keuhkoihin.
Sunnuntaina katsoin parhaaksi huilailla ja katsoa Jukolan viestin jälkilähetystä televisiosta. Näillä näkymin ei ole asiaa keskiviikkona kilpailemaan Espoossa 10 000m, mikä olisi kyllä ollu tärkeä kilpailu. Sen jäädessä väliin ainoaksi yritykseksi päästä Kalevan kisoihin juoksemaan jää 6.7 Jyväskylässä uudella Harjun stadionilla järjestettävät kisat ja 10000m.
Suomen kesä vaikuttaa alkaneen. Kelit ovat lämmenneet ja luonnon vihreä väri arkaa muuttua tummemmaksi. Aamuisin kuulee vielä lintujen laulua.
Työviikko alkoi lenkkeilyllä. Töissä on ollut kiirettä uuden Life Care asiakastoetojärjestelmää opetellessa. Lomat on kuitenkin olleet kalenterissa jo pidemmän aikaa ja niitä odotellessa. Töistä kotiin juostessa rullailin ison määrän 100m vetoja. Töissä istumisen jälkeen jalat eivät erityisen hyvin toimineet, mutta treeni meni varmaan perille.
Tiistaina juoksin Vaajakosken urheilukentällä ensin pidempiä kolmen kierroksen vetoja. Kun kroppa oli sopivasti lämmennyt ohjelmassa oli lyhyempiä ja nopeampia vetoja. Vauhdit olivat juuri niitä, mitä Antero oli paperille kirjoittanut.
Keskiviikkona menin suoraan töistä uimahallille. Kokemus on osoittanut, että vesijuoksu tekee hyvää jaloille ja palauttaa sopivasti. Samalla saa lenkin tehtyä, joskin vesijuosten. Olen haasteena uinut lopuksi ja yrittänyt ajaa sisään vapaan uintityyliä. Samalla pieni käsien pyörittely tekee hyvää istumatyöläisen hartijoille.
Torstaina oli kuuma päivä (+23-25c) ja aurinko paistoi. Juoksin 90s palautuksella kierroksen vetoja noin 73s tuntumaan ja viimeisen täysillä 67s. Antero tsemppasi ja kannusti tekemään töitä tehokkaasti nilkoilla. Toivovaan, että juoksuasento paranee kunnon nousemisen myötä ja kisoissa alkaa kulkemaan.
Launtaina oli seuraavan kerran tehokkaampi päivä. Perjantaina kävin kevyellä iltalenkillä. Sykkeet olivat ehkä hieman korkealla 4.00min vauhdissa, mutta sain kiihdytettyä vauhtia paluumatkalla 4km juoksun jälkeen. Varsinaisia ns. kynnysvetoja en ole koskaan juossut, mutta viikonlopun reipas on yhtä tärkeä kuin viikolla toteutetut vetoharjoitukset.
Sunnuntaina oli hyvä juoksulenkki hiekkapainotteista reittiä Niken Pegasuksilla. Niissä nilkat tekevät tehokkaammin töitä kuin paksupohjaisissa nykykengissä. Lenkin loppuvaiheilla oli 2km mosti (4.00 ja 3.35), mistä jälkimmäinen tonni hengästytti jo reippaasti.
Helsingin ratakympin jälkeen alkoi palautuminen. Aluksi pohkeisiin tms ei tuntunut ollenkaan. Maanantain hieronnassa lihaksista löytyi kuitenkin kireyksiä ja tiistaina tuntui järkevältä pitää lepopäivä. Näin hieronta sai vaikuttaa enemmän ja keskiviikkona olisi joka tapauksessa ollut huilipäivä. Perinteistä tiistain vetoharjoitusta ei ikämiehellä kuitenkaan ollut ohjelmassa.
Keskiviikkona juoksu kulki aika kevyesti ja hieman lopussa kiihdytin vauhtia. Lenkki kulki hiekkapohjaisia reittejä ja jalassa oli Niken Pegasukset. Niissä pohja on vähän ohuempi ja nilkka joutuu tekemään aktiivisemmin töitä. Uskon, että sieltä on ulos otettavissa reilustu vauhtia kisoihin. Samaa mieltä on myös valmentaja Antero. Kesän edetessä tarkoitus olisikin saada kimmoisuutta parannettua.
Lauantaina juoksin tuttuja mäkivetoja Halssilan maastoissa. Metsän keskellä hiekkapohjaista reittiä juokseminen on suorastaan nautintoa lintujen visertäessä. Olen huomannut, että vauhti on samaa kuin asvaltilla juostessa eikä pakokaasuista ole tietoakaan. Kuvasin juoksuja kahdella eri kameralla, mutta treenin kulkuun se ei vaikuttanut negatiivisesti. Ehkä jopa päinvastoin, kun tekeminen oli ryhdikästä ensimmäisestä vedosta lähtien.
Sunnuntaille sain lenkkikaveriksi Anssi Mustosen. Olin unohtanut Gopro kameran auton takapenkille, kun Helsingistä palasimme. Sain kameran takaisin, mutta onneksi videon sain tehtyä jo maanantaina (videot olivat latautuneet pilveen automatkan aikana). Lenkki oli mukava melko lämpimässä ja aurinkoisessa säässä.
Treeniviikko suuntasi kohti sunnuntain Helsingin Eläintarhan 10 000m juoksua. Olen siellä muistaakseni kerran aiemminkin juossut, mutta matkana taisi olla 3000m tai 5000m. Nyt suunnitelmissa oli kuitenkin päämatka eli kymppi ja mielellään hyvä loppuaika.
Tiistaina sateli vettä ja Palokan urheilukentän rata oli hieman liukas. Juoksin vedot aika rennosti. Vauhti ei ollut aivan tavoitevauhtia, mutta juoksu tuntui hyvältä ja hapennotto teki töitä. Seuravana päivänä keskiviikkona kävin lepopäivän sijaan vesijuoksemassa uimahallilla. Olen todennut sen tekevän hyvää jaloille ja vedot kulkivatkin hyvin seuraavana päivänä. Vauhdit olivat itse asiassa todella hyviä ja juoksu oli rennon tuntuista. Toistoja treenissä ei ollut liikaa ja uskoin palautuvani hyvin sunnuntain kisaan mennessä.
Perjantaina ja lauantaina juoksin ainoastaan kevyet 7km lenkit ja hapenottoa rassasin hieman kiihdytyksillä. Lauantaina kävin vielä järvessä viilentämässä jalkoja ja uskoin sen tekevän pohkeille hyvää. Jotain häikkää lihaksissa on ollut kisatilanteessa, sillä Palokan kuupperin testissä jalat eivät toimineet alkuunkaan vaikka valmistavat harjoitukset olivat menneet hyvin.
Toiveikkain mielin matkustin Helsinkiin Mustosen Anssin, hänen äitinsä ja Antti Ihamäen kanssa. Tunnelma oli hyvä ja rento. Kevyttä harjoittelua oli alla riittävästi eikä työviikkokaan painanut. Verryttely sujui hyvin, koordinaatiot tuntuivat hyviltä ja pari kiihdytystä myös. Piikkarit laitoin jalkaan 20min ennen starttia ja hölkkäilin kevyesti. Uskoin kropan olevan valmis kilpailuun. Heti alkumatkasta kuitenkin juoksu tuntui työläältä. Ensimmäinen kilometri 3.17, mutta seuraavat jo 3.25, 29, 31 ja 35. Puolimatka meni 17.10 tuntumaan ja ajattelin keskeyttäväni. Sain motivoiduttua kuitenkin juoksuun. Juoksun voittaja Konsta Saksola juoksi niin hyvin (39.38), että sen vuoksi kannatti taistella. Hän kannusti minua pari kertaa kun itse huikkasin hänelle ohitustilanteessa. Maalissa juttelin hänen kanssaan ja siirsin oman harmituksen sivuun.
Ratajuoksu piikkareilla ei tällä hetkellä suju. Juoksu sinänsä näyttää ihan tasapainoiselta ja sykekäyrä on hyvä ja tasainen. Askel ei vain ole riittävän tehokas ja ehkä etureidet ovat tukkoiset. Niitä on hierottu säännöllisesti ja hiekkateillä olen pyrkinyt paljon juoksemaan. Täytyy toivoa, että tilanne menee parempaan suuntaan kesän edetessä.
Kevään ratakausi aloitettu. Se alkoi JKU:n kunniakierros keräyksen yhteydessä järjestettävällä cuupperin 12min testillä. Edellinen oli syskyllä viime vuoden puolella. Silloin tuulisissa olosuhteissa yksin juoksin 3640m ja päätin seuraavalla kerralla pystyväni parempaan. Treenit ovat viimeaikoina sujuneet hyvin ja asetin tavoitteeksi 3.15 vauhdin, mikä tietää 3700m tulosta. Salaa haaveilin jopa 3800m tuloksesta (3.10).
Tiistaina oli lyhyt ja napakka treeni. Pystyin ilman hapottamista juoksemaan mielestäni ihan hyvävauhtiset vedot. Isompaa rasitusta ei kroppaan siis kertynyt. Keskiviikkona olisin voinut pitää lepopäivän, mutta kauniissa kevätsäässä juoksin kevyen saunalenkin. Jalat tuntuivat hyviltä, vaikka maanantaina hieronnassa oli jumeja löytynyt aika paljon.
Helatorstaina ajelin Palokkaan hyvillä fiiliksillä ja ilokseni sain todeta viivalla olevan monta hyväkuntoista juoksijaa. Timi Kiiveri kuvasi koko juoksun ajan. Videolla näkyvistä Onni Ikonen taisi juosta 3850m ja Petrus Hurtig vain pari kymmentä metriä vähemän. Onni aloitti tasaista 3min vauhtia, mutta viimeiseen vajaa tonni tuli 3.12 vauhtia. Ville Kleemola, Jussi Huuskonen ja Joonatan Kulmala juoksivat 3800-700m. Siinä junassa olisi itsekin pitänyt pysyä, mutta juoksu oli alusta alkaen hieman liian työlästä. Jalat ei ehkä ollut vielä kisaiskussa ja tuloksena perusvarma juoksu. Maalissa olin kyllä pettynyt, mutta eteenpäin kuitenkin mennään ja tavoitteita riittää.
Viikonlopuksi ajoin Alajärvelle, missä lauantaina juoksin hyvätuntuiset mäkivedot asvaltilla ja sunnuntaina maastossa puolipitkän lenkin, mikä sisälsi 3km kiihtyvänä (4.00-3.30min/km).
Kulunut viikko on ollut harjoituksellisesti ihan onnistunut. Sunnuntain pieni kiihdyttely teki kropalle hyvää ja siitä palautui hyvin. Maanantaina rullailin rentoja satasia töistä kotiin juostessa. Illalla päätin lähteä televisiokaupoille ja ostin Gigantista tv:n lisäksi äänentoistoa. Vanha isältä saatu tv olisi sinänsä ollut vielä toimiva, mutta siihen kytketty ulkoinen kaiutin ja basso ei enää kuulunut. Pelkkä tv:n kaiutin on nykyään huono ja tykkään kuunnella myös musiikkia esim Spotifysta tai Youtubesta.
Tiistaina juoksin Jussi Huuskosen kanssa hyvän treenin. Sovimme vuorovedoista siten, että itse juoksin ensimmäisen kilometrin ja Jussi toisen. Jussi 800m juoksijana joutui ehkä kovemmalle, mutta toisaalta ikäeoro on niin huomattava, että 3.20 vauhti on vielä hänelle kohtuu rentoa. Seuraavat tonnin vedot olivat jo itselle kovaa, mutta niihin löytyi hyvä juoksurytmi ja viimeisen vedon pystyin itse juoksemaan ihan hyvin.
Etukäteen olin päättänyt keskiviikkona mennä suoraan töistä uima-hallille. Jaloissa oli rasitusta edellispäivästä ja tiesin vesijuoksun palauttavan hyvin samalla kun saa "lenkin" tehtyä. Torstaina juoksu olikin todella hyvän ja rennon tuntuista. Treeniin mukaan sain Joonatan Kulmalan, jonka kanssa vetovauhdit olivat jälleen heti normaalia parempia. Viimeinen veto oli mukavaa päästä alle 70 sekunnin, mikä tietää hyvää Helatorstain kuupperin testiä varten.
Viikonlopun treenit olivat perjantain palauttava lenkki ja lauantain mäkivedot ehkä hieman rasittuneilla jaloilla. Kuitenkin maastossa juostuna ne kulkivat hyvin eikä lihaskipu jaloissa lisääntynyt. Sunnuntaina jaloissa oli hyvä tunne heti alkumatkasta. Vauhti oli kevyttä, mutta tiesin ohjelmassa olevan kiihdyttelyä lopumatkasta viime viikon tapaan. Melko rennosti, mutta hieman jo rasittuneilla jaloilla kiihdytin 3km, mistä sain pienen annoksen vauhtikestävyyttä kropalle. Viikkokilometrit ovat edelleen aika alhaiset, mutta laatua viikossa oli ihan kiitettävästi.
Su 20km sunnuntailenkki 3km kiihtyvänä 4.12, 3.59 ja 3.42 (avg 137 ka 3.49min/km)
____________________
yht. 88km juoksua
Kevään on perinteisesti sanottu alkavan vapusta. Tänä vuonna se alkoi kuitenkin jo kuukausi sitten. Viime lauantaina tuli hetkeksi lunta ja keli viileni. Vapuksi keli kuitenkin lämpen taas (+20c).
Juoksutreenien puolella tiistaina oli ihan hyvät tonnit, vaikka alussa tuntui ettei alle 3.20 jaksa. Edellispäivän hieronta ehkä tuntui jaloissa. Arto käsitteli myös reiden ulkosyrjää, missä sitä vammanalkua on ollut. Mahdollisesti it-jänne on vain kireällä, mutta pitää silti jatkaa aloitettuja pakaran aktivointiliikkeitä.
Torstaina juoksimme Palokassa, kun tiistain kylmillä keleillä olimme Hipposhallissa. Juoksin mukavat 200m vedot 90s palautuksella, jonka aikana ehtii nurmikon poikki hölkätä lähtöpaikalle. Kentällä tuuli jälleen, mikä hieman vaikutti loppuaikoihin. Toivotaan, että treeni meni perille.
Perjantaina pyöräilin varuilta kun lauantaille oli ohjelmassa mäkivetoja. Heräsin melko aikaisin, jotta ehdin tehdä lenkin ennen vappucruisinkia. Pääsin Jaakon Ford Mustangin kyytiin kun ajoimme kokoontumispaikalle Killerille. Paikalla oli todella paljon ihmisiä ja autoja. Letka lähti hitaasti liikkeelle klo 15. Harjun ohi ajaminen on perinteisesti kohokohta. Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja keli tosiaan lämmin. Tein kruisailuista alla olevan videon, joka lyhyessä ajassa keräsi tuhat katsojaa.
Sunnuntaina juoksin 20km hiekkapohjaisia pyöräteitä niin, että loppuvaiheessa Tuomiojärven rannalla tein kiihtyvän 3km. Hengitys teki reippaasti töitä sykkeen lähentyessä 164 lukemia. Pari viimeistä kilometriä oli loppuverryttelyä.
Suomessa kelit mahdollisesti viilentyvät tulevalla viikolla, mutta matka jatkuu kohti helatorstaina juostavaa cuupperin testiä.
Pentin Pinkaisun jälkeinen viikko sujui positiivisissa merkeissä. Sunnuntain pyöräilyistä huolimatta maanantaina illalla juostu lenkki tuntui hyvältä. Samoin tiistain tonneissa juoksutuntuma oli hyvä. Keli oli lämmin ja Antero tuli katsomaan treeniä Palokkaan. Ohjelman mukaan viikko olisi kulunut valmistautuessa Pyhtään SM-puolimaratonille. Harjoittelu olisi siis ollut normaalia keveämpää, mutta saman ohjelman noudattaminen sopi pienestä vaivasta toipuvalle.
Keskiviikkonakin oli hieno ja kaunis keli. Kävin töiden jälkeen juoksemassa kevyen saunalenkin, mikä teki hyvää kropalle. Torstaille keli viileni huomattavasti ja yöllä oli ollut kunnon tuulimyräkkä. Juoksin Hipposhallissa ihan laadukkaat vedot kohtalaisen hyvillä jaloilla. Kuvasin treenistä myös lyhyen videon. Suunnittelmiini nousi lauantaina Parkrunissa juokseminen. Karhu-viestikin olisi ollut Porissa, mutta lyhyellä varoitusajalla sinne ei JKU joukketta saisi. Jalat olivat periaatteessa kisakunnossa niinpä ilmoitin Anterolle juoksevani lauantaina Mattilanniemen Parkrunissa.
Perjantain olin ottanut töistä vapaaksi puolimaraton mielessä. Kävin edellisviikon tapaan Tero Sillanpään kanssa vesijuoksemassa tunnin. Pentin Pinkaisussa ratkaisu toimi ja arvelin näin olevan myös tällä kertaa. Jalat olivatkin todella hyvän tuntuiset aamulla kisaipaikalle verrytellessäni. Muutamat avausvedot sujuivat myös hyvin. Liikkeelle lähdin napakasti, mutta maltilla. Vauhti vakioitui tosi tarkkaan 3.25 tuntumaan. Keli oli hieman sateinen, mutta tuulta ei ollut juuri nimeksikään. Juoksun lopussa sain viimeisen kilometrin runtattua 3.18, joskin maksimiin on vielä matkaa. Juoksu toimi hyvänä maksimikestävyyden harjoituksena ja vie kuntoa aina vähän eteenpäin.
Sunnuntaina lähdin juoksemaan, kun kelit olivat huonot pyöräilyyn. Lauantai-illalla sateli lunta, joka tosin alkoi heti sulamaan. Sunnuntain puolella tuuli kuitenkin oli kovaa ja Palokkajärven kohdilla sai tosissaan puskea vastatuuleen. Juoksin Jyväskylän parhaita hiekkabaanoja. Jalassa oli uudet Niken Pegasukset, joiden käyttöä olen ajanut sisään. Pakarassa alkoi tuntumaan hieman puolen matkan paikkeilla ja jouduin toteamaan vaivan olevan vielä olemassa. Lenkin jälkeen tein hieman kuminauhajumppaa ja ohjelmassa on muutenkin pidettävä pakaraa vahvistavia liikkeitä.
Järjestyksessään numero 19. Pentin Pinkaisu Vaajakoskella on kilpailtu. Edellisenä lauantaina Pentti täytti 75-vuotta ja tarjosi kakkukahvit Vaajakoskella. Kävin Penttiä onnittelemassa ja kerroin miettiväni vielä pääsenkö jalkavaivan vuoksi kilpailemaan. Lupasin kuitenkin paikan päälle tulla joka tapauksessa.
Maanantaina juoksin kaksi kevyttä lenkkiä ennen Arto Pasasen hierontaa. Käsittelyssä löytyi oikean jalan reiden ulkosyrjästä kireyksiä. Sitä käsiteltiin aika voimakkaasti ja uskoisin tilanteen nytkähtäneen parempaan suuntaan. Seuraavana päivänä tonnit kisakengillä ilman valmentajan harjaantunutta katsetta kulkivat hyvin. Juoksu oli rennon tuntuista ja vauhtia yksin juostuiksi vedoiksi löytyi hyvin. En lähtenyt tekemään muutoksia harjoitusohjelmaan, vaikka olin jo ajatellut etten viikonloppuna kilpaile.
Keskiviikkona juoksin saunalenkin ja vauhti oli hyvin hiljaista 5.20min/km. Torstaina päätin lähteä Palokkaan tekemään treeniä. Kyseessä oli vuoden ensimmäinen ulkotreeni ja vaihtelua senkin puolesta. Kierroksen vedot kulkivat ihan kivasti samoin kuin lyhyemmät 200m vedot.
Perjantaina kävin pyörä/juoksukaveri Teron kanssa vesijuoksemassa. Tunti kului nopeasti ja sen jälkeen lähdimme lounalle, mihin tuli toinen kaveri Timo Taipale. Olemme tunteneet toisemme parisenkymmentä vuotta.
Lauantaina heräsin varmana siitä, että starttaan kisaan. Välillä olin jo ajatellut juoksevani reitin omatoimisesti ja säästäväni 30e. Ilmoittauduin kuitenkin ja halusin olla osa juoksutapahtumaa. Keli oli loistava ja ainoastaan vastatuuli Vaajakosken tiellä vaikutti loppuaikoihin. Osallistujia oli reilu 130, mikä on hyvä lukema. Miesten kärki oli ehkä kaikkien aikojen kovin ja reittiennätys olisi varmaan tullut ilman sitä vastatuulta. Oma juoksu oli ihan kohtalainen ja jalkoihin juoksun aikana tai sen jälkeenkään ei tullut ihmeempiä kiristelyjä.
Sunnuntaina lähdin pyöräilemään. Olin sisäistänyt ajatusta muutaman viikon ja se lienee järkevää tässä vaiheessa. SM-puolimaraton viikon päästä Pyhtäällä jää väliin ja edessä on hyvien treenien aloittaminen Anteron valmennuksessa. Kuukauden päästä olisi JKU:n järjestämä cuupperin testi, mikä antaisi hyvää buustia kunnon nousulle.
Flunssan jälkeen normitreenien pariin palaaminen ei onnistunut toivotusti. Jo ennen flunssaa tuntui oikean jalan lonkan kohdalla. Hieroja käsitteli sitä hieman ja antoi venyttelyohjeita. Arvelin pienen levon tekevän hyvää, mutta Alajärvellä loppuviikosta juostessa lonkan alueelle tuntui.
Maanantaina Jyväskylässä tein kaksi kevyttä lenkkiä. Menin hiekkapohjaisella alustalla ja jaloissa käytin uusia Niken Pegasuksia. Tiistaina pystyin yllätyksekseni juoksemaan hallissa pidempiä vetoja. Itse vedoissa ei tuntunut mihinkään ja lepäilyistä johtuen juoksu kulki aika hyvin. Jätin muutamat tonnit juoksematta kun olin vielä toipilas flunssasta.
Keskiviikkona kävin illalla kevyellä saunalenkillä.Vauhti oli hyvin rauhallista ja pari kävelypätkääkin tais olla. Torstaina yksin vetoja juostessa huomasin, ettei mies ollut täysin palautunut. Vedot olivat hitaahkoja ja tein niitäkin maltillisen määrän. Lonkan seudulla ei tuntunut, vaikka tein muutama nopeamman lyhyen vedon.
Perjantaina en juossut töihin kuten yleensä. Kävinkin týöviikon päätteeksi lenkillä vasta illalla. Kelit oli aika hienot ja kevään merkkejä ilmassa. Tein muutamia pakaran pitoharjoituksia lenkin päälle. Arvelen vuosi sitten nilkan osuman vuoksi nivelsiteen hieman vaurioituneen. Nilkka ei siis ole toiminut niin hyvin kuin pitäisi, miä taas heijastelee reided ulkosyrjälle/ pakaraan. Arvalen lonkan koukistajankin olevan jumissa.
Pääsiäisviikko alkoi maanantain työmatkajuoksuilla ja illan hieronnalla. Pyysin hierojaa käsittelemään vasemman reiden ulkosyrjää ja tunnustelemaan olisiko lonkan limapussi tms ärtynyt. Alueella oli nimittäin tuntemuksia. Saman jalan nilkkahan otti osumaa vuosi sitten Kanarialla. Oma diagnoosini oli nivelsiteisiin sattunut joku trauma. Juoksu on kuitenkin ollut talven mittaan tasapainoista ja kunto on mennyt eteenpäin.
Tiistaina töissä tuntui, että flunssa on tulossa. Soitin Anterolle ja kerroin jättäväni illan treenin väliin. Kuten yleensä toivoin riittävän aikaisen reagoinnin lyhentävän sairastelua. Olotila oli aika lailla samanlainen keskiviikkona eikä torstainakaan tilanne ollut parempi. Puhuimme Anteron kanssa uudelleen puhelimessa ja hallivedot jäi välistä. Pääsiäisen vietto alkoi ja perjantaina kävin kokeilemassa hieman juoksua. Mielessä oli 12km lenkki, mutta lyhensin sitä hieman. Vauhti oli todella maltillista 5.20min/km. Ajelin iltapäivällä vanhempien luokse pääsiäisen viettoon.
Flunssaan liittyvä nuha toi jatkuvan niistämisen, mutta kuumetta ei ollut missään vaiheessa. Väsymystä kuitenkin oli ja lenkkien välissä tuli vain lepäiltyä. Lauantaina olisi ohjelmassa ollut mäkivetoja, mutta sen sijaan juoksin kevyen lenkin Alajärven sulaneita hiihtolatupohjia. Olen sinne tehnyt 8km mittapätkän, mitä reippaina olen juossut. Juoksin 11km eikä enempää juuri tehnyt mieli.
Sunnuntaina lähdin rohkeasti kiertämään Alajärveä. Oikaisumahdollisuutta ei ollut, mutta onneksi juoksu tuli ihan kivast. Syykkeet nousivat lopussa, mutta muuten paraneminen tuntui edenneen. Hieman mietittävää toi vasemman lonkan/reiden ulkosyrjän tilanne. Seuraillaan tilannetta..
Pentin Pinkaisu taas 18.4.2026: https://www.vaajakoskenkuohu.fi/kestavyysjuoksu/kilpailut/pentin-pinkaisu/
Vantaan juoksun jälkeen edessä oli jälleen normaali työviikkoa sekä vähän juoksutreeniä siihen samalla. Maanantaina ei vielä erityisemmin tuntunut väsymystä kropassa kun töistä kotiin juostessa rullailin rentoja spurtteja. Juoksu rullasi hyvin ja vauhtia löytyi kohtalaisesti spurtteihin. Väsymystä tuntui tuntui sen sijaan tiistain vedoissa. Tonneissa otetaan miehestä mittaa ja rasitus nousee korkealle. Sain treenikaveriksi Jussi Huuskosen ja tavoitevauhtien hakeminen onnistui paremmin. Itselle alle 3.20 vauhti teetätti töitä eikä pitkä 3min palautuminen juuri helpottanut tilannetta. Vetojen määrä jäikin viiteen kappaleeseen.
Torstaina juoksin Hipposhallissa lepopäivän jälkeen toista tehoharjoitusta. Jalassa oli ohutpohjaiset Adidaksen Adizero Adiokset. Ajattelen niillä juoksun kehittävän paremmin jalkapohjan lihaksia ja nilkka tekee aktiivisemmin töitä verrattuna ns. hiilikuitukenkiin. Lyhyet 200m vedot ilman kovaa hapotusta ainakin jossain määrin kehittää tai pitää yllä kestävyysjuoksijan nopeutta.
200m vetojen jälkeen juoksin vielä lyhyitä 60m spurtteja, jotka kulkivat ihan mukavasti 9.3-2 tuntumaan (myös Anteron kellolla). Ilmeisesti vedot ottivat aika hyvin jalkoihin tai hermostoon sillä seuraavana päivänä kyllä tuntui kropassa.
Viikonloppuna on aikaa nukkua ja kävinkin harjoitukset tekemässä aika myöhään, lähellä puolta päivää. Lauantaina keli oli aurinkoinen kun juoksin tuttua ns. Halssilan Siwan mäkeä. Ohjelmassa oli minuutin mäkivetoja, mitkä perinteisesti olen pitänyt kohtuu rentoina. Kyseessä on kuitenkin viikon kolmas kova harjoitus. Sunnuntaina olisi tahtotila ollut juosta 25km, mutta ukko oli väsynyt. Ohjelmassa olisi ollut vielä viimeisen 2km juokseminen reippaana, mutta tällä kertaa sekin jäi välistä.
Kevään juoksukausi on polkaistu käyntiin hölkkäkisojen osalta. Pienen varaslähdön otin jo edellisviikolla Parkrunissa juoksemalla. Kevät on kuitenkin alkanut kuukautta normaalia aiemmin. Liukkaista keleistä ei ole ollut hetkeen tietoakaan ja ainoastaan riesana on pölyävä irtohiekka. Sitäkin ollaan harjaamassa hyvää vauhtia pois.
Viikon treenit valmistivat lauantain Vantaan kilpailuun. Tiistaina ohjelmassa oli ainoastaan muutama vauhdikas tonni ja niihinkin sain Jussin treenikaveriksi. Tuntuma juoksuun oli oikein hyvä. Torstaina kävin Hipposhallissa vielä uudestaan juoksemassa 200m vetoja. Jalassa olivat aivan tavalliset vetossut ilman hiilikuitua ja pomppuefektiä. Perjantaina ehdin käydä aamulenkillä ennen työpäivää. Helsingin klo 15 junaan hyppäsin suoraan töistä. Iltalenkille en mennyt, mutta sen sijaan kisa-aamuna aamulenkille. Herättelin kroppaa lyhyellä 2km hölkällä. Ajelimme veljen ja hänen poikansa kanssa hyvissä ajoin Hakunilaan.
Kisapaikalla tapasin Harri Mannermaan, joka aina on mukava ja pari vaihtaa pari sanaa. Verryttelyssä jalat tuntuivat hyviltä enkä tehnyt reipasta juoksua kuten yleensä. Kroppa tuntui olevan valmis hyvävauhtiseen kisaan. Jalkaan laitoin Tempo running storen New Balancen Supercomp V5 Elitet. Kengissä riittää pehmeyttä ja tulee käyttöön puolimaratonillekin. Lähtö tapahtui maltilla, mutta silti loivaan alamäkeen km vauhti oli 3.10. Koitin mahdollisimman hyvään ja rentoon juoksuun ison porukan perimmäisenä. Seuraavat kilometrit 3.17, ja 3.26, milloin aloin tasaisesti jäädä. Seuraava km oli myös 3.26 ennen reitin ainoaa mäkeä, minkä jälkeen tullaan kääntöpaikalle. Nämä ovat yleensä juoksun hitaammat 3.29/3.28. Edessä on yksi alamäkikin, mihin olen tykännut iskeä vauhtia. Yksin juostuksi vauhti pysyi kohtalaisen hyvin yllä 3.25 ja 3.26. Takaa tuli maltillisemmin aloittanut porukka. Vastustamattomasti he ohittivat ja etääntyivät tasaisesti. Kilometri 3.29, minkä jälkeen alkoi nousuvoittoinen viimenen kilomeri. Tulin sen 3.24 ja syke nousi 175 lukemaan. Parasta loppuvetoa en vielä saanut aikaiseksi. Loppuaika 34.16 oli pieni pettymys. Aika parani marraskuusta 40s, mutta mielelläni olisin puolisen minuuttia kovempaa juossut.
Juoksun keskisyke oli ihan hyvä 166, mikä kertoo yrityksestä. Hapenotto ja kova puristus paranee kilpailemalla ja uskoisin kunnon nousevan kesän lähestyessä.
