Ma 5km sauvakävelyä Ti 35km pyöräilyä (avg 132 ka 26,7km/h 161w) Ke 45min juoksua +uintia To Lepo Pe Lepo La Lepo Su Lepo ___________________
Pohjevaivan parantelu sai viikonloppuna lisäseuraksi flunssan. Perjantaina en mennyt töihinkään, sillä olo oli sen verran kipeä. Lämpöä oli yöllä ehkä ollut hieman, mutta sen kyllä tietää milloin on flunssa ja millä se menee ohi (=lepo).
Maanantaina kävin sauvakävelemässä ja jatkoin saunassa hikoilemista. Tiistaina aurinko paisteli sen verran hienosti, että lähdin töistä jo klo 15. Suorastaan nautin pyöräilemisestä kun sain nostettua sykettä. Olin pukeutunut riittävän lämpimästi ja sen puolesta pyöräilyä voisi tehdä vaikka talvella. Maantiepyörän kapeat renkaat eivät vain sovellut liukkailla pyöräilemiseen. Pitäisi ostaa kokonaan uusi pyörä, missä on leveämmät ja paremmin pitoa tarjoavat (nasta)renkaat. Ehdin pyöräillä 1.20 kun alkoi jo tulla pimeää.
Keskiviikkona kävin tekemässä työpäivän Jämsässä. Sen jälkeen menin uimahallille, mistä suoraan taas koripallopeliä katsomaan Monnarille. Koiviston Kipinä pelasi Kotkan KTP:tä vastaan otti niukan voiton. Päivä meni melko myöhään kun olin jälleen kotosalla. Saattaa olla, että olin saanut flunssan jo aiemmin. Muistan palelleeni pyörälenkin jälkeen enkä juonut mitään lämmintä vaan lähdin urheiluliikkeeseen pyöränvaloa ostamaan.
Viikonloppu meni lepäillessä ja aikaa kuluttaessa. Olin löytänyt vanhoja juoksujani VHS kasetilta. Edellinen tekemäni video keräsi kivasti katsojia ja nyt tein uuden vastaavanlaisen. Muistelin videolla lisäksi Juoksija-lehdessä ollutta ilmoitusta 1999, missä hain valmentajaa. Löytyihän se ja siitä lähtien Antero on ollut valmentajani.
Kuluneella viikolla elättelin jo toiveita pohkeen paranemisesta. Maanantaina hain pyörän huollosta ennen hierontaan menemistä. Keskiön laakereiden vaihto työn kanssa maksoi 120e, mutta oli varmasti sen arvoinen. Itsellä ei ole vehkeitä avata keskiötä ja Velosport tarjosi hyvää palvelua. Ride cyckle storesta kesällä sanoivat, ettei heiltä taida löytyä Cerveloon avaimia. Silloin oli myös kiireistä, enkä jättänyt pyörää huoltoon. Joka tapauksessa pyörä on huollettu ensi kesää varten ja ehdin viikonloppuna päivänvalosa ajaa kaksi lenkkiäkin.
Maanantaina elättelin toiveita, että pohje kestäisi edes jonkin verran juoksua. Ei kestänyt ja noin kilometrin juoksun jälkeen kävelin. Töistä kotiin mennessä kävelin suosiolla koko matkan. Tiistaina ajelin Laajavuoreen autolla ja sauvakävelin 1,5h. Nousin kaksi kertaa Laajavuoren päälle, mikä hetkellisesti nosti sykettä. Ihan kivaa ulkoilua, mutta treenaamisesksi sauvakävelyä ei voi kutsua.
Keskiviikkona oli lyhyt vajaan 1km juoksu ja sen jälkeen kävelin tutulla Kankaan ja Tourujoen alueella sillä aikaa kun sauna lämpesi kotina. Torstaina motivoiduin uimahallille ja kotimatkalla hain pakastepitsan kaupasta. Loppuviikosta odottelin JKU gaalaa, joka alkoi kahvittelulla klo 17. Menin hyvissä ajoin paikalle tuttuja morjestamaan. Itse juhla oli James Bond aiheinen ja hienosti järjestetty. Antti Mero Jr teki tällä kertaa tekoälyä käyttäen alla olevan videon ja täytyy sanoa, että hienolta näyttää. Antti lainasi yhteen videoon Harjulta Kalevan kisoista kuvaamaani materiaalia. Videoita näytettiin gaalassa useita ja ilmeisesti JKU:n kanavalle on kolmen videon lisäksi tulossa lisää.
Lauantaina lähdin päivänvalossa pyöräilemään tutun Toivakka lenkin. Päätin tehdä videon, mistä tuli mielestäni varsin onnistunut. Alkulenkistä vaihdoin kameran paikkaa ja dronea lennätin vain yhden kerran. Otos oli varsin hyvä, enkä lähtenyt muita toimintoja käyttämään (=kuvaa takaa/edestä/kierrä kohdetta jne). Tietokoneen Clipchamp videoiden editointiohjelmaan palasivat musiikit sen jälkeen kun maksoin Office365 vuoden jäsenyyden 99e hinnalla. Olin aiemmin arvellut pärjääväni ilman, mutta valokuvien tallennustilat ym olisivat päättyneet.
Sunnuntaina ajon uuden lenkin, mutta hieman maltillisimmalla sykkeillä kuin edellispäivänä. Silti tuli pieni hyytyminen vastatuuleen Tikkakoskelta Palokkaan. Olotila kropassa oli älyttömän hyvä monen viikon harjoittelemattomuuden jälkeen. Jalat mahdollisesti vahvistuvat hieman eikä kovin pahaan monttuun pääse huonon kunnon suhteen.
Lokakuun lopun SM-maastot on juostu. Otin te tavoitteeksi loppukesästä kun ajattelin pitää pienen lepojakson Valon kympin jälkeen. Silloin juoksutuntuma oli hyvä ja cooperin testi meni jälkilämmöillä. Huilin jälkeen aloin taas harjoitella ja juosta tiistaisin Harjun maastossa reipasta. Vire tuntui kohtalaisen hyvältä ja Keuruun polkujuoksukisa antoi uusia ärsykkeitä. Ilmeisesti pohje rasittui siellä ja hirtti kiinni viikkoa myöhemmin pitkällä lenkillä. Seuraavan päivän hieronta ei auttanut ja juoksutauko venyi. Olen koittanut olla rasittamatta sitä ja lyhyet juoksukokeilut eivät mielestäni ole hallaa tehneet.
Päätöksen olla osallistumatta SM-maastoihin tein hyvissä ajoin niin ei ota pattiin. Silti harmitus on suurta kun perusarki häiriintyy. Vein maanantaina maantiepyörän huoltoon, koska keskiöstä kuului rahinaa. Alkuviikosta aurinko vielä paisteli ja kovasti poltteli pyörälenkille. Tuntuu, että se on juoksun ohella ainoa laji, millä pystyn nostamaan kuntoa. Maanantain olin ottanut töistä vapaapäiväksi ja keksin mennä Laajavuoreen tekemään videota. Niitä valmistui monta tiuhaan tahtiin ja niiden tekemiseen keskittyminen oli hyvää korviketta treenaamiselle. Uimahallillehan ei kameroita saa viedä.
Lauantaina menin Tampereen Kauppiin katsomaan toista kertaa syksyllä järjestettäviä SM-maastoja. Pettymyksekseni JKU:n juoksijoissa oli runsaasti poissaoloja ja myös aikuisten sarjan kärkijuoksijoissa. Puitteet sinänsä olivat hyvät pesäpallostadionilla ja hiihtolatupohjilla. Loivapiirteinen maasto olisi sopi ratajuoksijoille, mutta myös suunnistajille ja hiihtäjille joita ei juurikaan näkynyt. Viime vuonna Vöyrillä pienellä paikkakunnalla oli yleiseöä mahdollisesti enemmän kuin 300 000 asukkaan Tampereella. Ylen selostaja sanoi osallistujamäärän lasteneen 500->300 viime aikoina. Nyt 22-vuotiaiden lähtöä ei ollut, mutta 15-vuotiaiden on ollut ohjelmassa jo jonkin aikaa. Aiemmin kisat olivat sunnuntaina kun veteraanit kilpailivat sunnuntaina. Ehkä ylen toimittajien sunnuntailisät vaikuttivat siirtoon lauantaille. Tv kuva sinänsä on hienoa, kun on dronea ja juoksijaa.
Tapasin Tampereella vanhoja juoksukavereita, jotka olivat paikkakuntalaisina vaivautuneet katsomaan juoksija. Yleisö tuntui muodostuvan lasten vanhemmista ja isovanhemmista, mutta ns suurta yleisöä tapahtuma ei enää kiinnosta. Aamulehdessä ei ilmeisesti ollut mitään ennakkomainosta, mutta olisihan sitä joku penkkiurheilijakin saattanut eksyä paikalle. Juoksun seuraamisessa paikan päällä on kylmästä kelistä huolimatta oma tunnelmansa. On se silti näin, että lokakuun lopulla valmistaudutaan talven tuloon eikä juoksija ole silloin kilpailukunnossa. Monilla on peruskuntokausi menossa ja ehkä pieni arkailu vaikuttaa siihen ettei kisoihin osallistuta ellei ole omasta mielestä kisakunnossa.
Sunnuntaina Aläjärvellä pitkällä lenkillä loppuvaiheessa kipeytynyt pohje osoittautui urheiluvammaksi. Maanantaina pidin varuilta lepopäivän ennen hierontaa ja arvelin sen poistavan tuntemukset. Pohjetta käsiteltiinkin eikä siinä tuntunut arkaa kohtaa. Arvelin homman olevan sillä selvä ja tiistaina hölkkäsin normaalisti Harjulle. Kolme kilometrin jälkeen pohkeeseen alkoi kuitenkin tuntumaan ja laitoin heti kävelyksi. Kerroin paikan päälle tulleelle Anterolle, että tällä kertaa ei kannata väkisin yrittää juosta. Kokeneena entisenä juoksijana Antero oli samaa mieltä ja sovimme, että alan käydä vesijuoksemassa.
Tiistaina menin suoraan töistä uimahallille ja maksoin 9,50e treenistä. Veden paine ja liike saa varmaan veren kiertämään hyvin pohkeessa ja jaloissa yleensäkin. Keskiviikkona pohje ei kuitenkaan ollut yhtään parempi. Palasin kämpille saman tien ja harmitukseen tein ensimmäisen videon. Kävin saunassa ja tein videon. Harmitus oli huomattavasti pienempi kuin jos olisin jäänyt surkuttelemaan tilannetta.
Perjantaina kävin aamupäivästä uudelleen vesijuoksemassa, minkä jälkeen menin JKU:n toimistolle tapaamaan uutta valmennuspäällikköä, Joni Jänttiä. Muistan Kuokkalan kirmaisussa 2014 hänen olleen lähellä minua maalissa. Jonille tuli jalkapöytään sen jälkeen vamma ja itsellä oli nivusessa vammaa myös. Kaksi sotaratsua kohtasivat nyt uudelleen urheilun parissa. Toivotaan, että Joni saa kestävyysjuoksun nousuun JKU:ssa, sillä pikajuoksijoita tuntuu piisaavan.
Lauantaina tiesin, että kummoista lenkkiä ei kannata juosta ja otin kameran sekä dronen heti mukaan. Tein mielestäni ihan mielenkiintoisen videon Kantaan alueesta, missä olen ennenkin kuvannut. Alue sijaitsee aivan oman kämpän lähettyvillä. Tein videon ja laitoin sen nettiin, vaikka edellistäkään videota moni ei ollut ehtinyt katsoa.
Sunnuntaille katsoin säätiedotuksen ennustavan auringonpaistetta. Kroppa vaati treeniä ja sain Haapalan Matin lenkkikaveriksi pyörälenkille. Yöllä oli ollut pakkasta ja siksi lähtöä piti venyttää puolille päivää. Hyvällä vaatetuksella tarkeni mukavasti ja kuvasin taas uuden videon. Työpäivällä oleva Sillanpään Tero tuli yllättäen Lievestuoreen St ykköselle kahville samaan aikaan ja hetken turisimme ennen Jyväskylään paluuta. Viikko alkaa olla paketissa ja kohti lokakuun loppua mennään.
Keuruun syyslenkin jälkeen edessä oli normaali treeniviikko. Maanantaina töihin juostessa ei tuntunut pahemmin jalkoihin ja arvelin sunnuntain vesijuoksun olleen ihan hyvä ratkaisu. Töistä kotiin juostessa juoksin rullauksia Viitaniemen hiekkatiellä ja hölkkäsin kotiin. Tällä kertaa ei ollut perinteistä maanantain hierontaa vaan se on vasta seuraavalla viikolla.
Tiistaina kävelin päivällä melko paljon, sillä työpaikan tyhy-päivänä tutustuimme keskustan Alvar Aallon kohteisiin. Lenkkareilla kävellen jalat eivät kipeytyneet, mutta muutama tunti myöhemmin Harjua reipasta juosten jalat tuntuivat väsyneiltä. Ehkä lauantain kilpailukin painoi vielä. Keskiviikkona olikin hyvä pitää lepopäivä.
Torstaina juoksin aamulenkin ennen töihin menemistä. Silloin ei vielä satanut vettä, mutta iltapäivällä kylläkin. Pistin tuulitakkia ensimmäistä kertaa päälle kun tähän asti olen pärjännut juoksuliivillä. Harjun portaita juoksin vielä hieman lyhyempänä sarjana. Silti oikean nilkan paikkeilla tuntui hieman treenin jälkeen. Portaalle terävästi askeltaminen mahdollisesti rasittaa nilkkaa tai sitten lauantain poluilla ja kivikoissa juokseminen kuitenkin rasitti jalkoja.
Olin ottanut perjantain vapaaksi töistä ja olisin ehtinyt aamulenkille, mutta kävin vasta Alajärvellä vanhempien luona pikkulenkillä. Ajelin tänne aamupäivästä kun tarkoitus oli käyttää Suzukia autohuollosta. Vesisade pääsee jostain syystä takakonttiin ja nyt mahdollisesti saatiin tukittua kohta. Olen pidempään asiaa harmitellut, mutta keijoja asian estämiseksi ei ole ollut. Muovikatteita hieman irrottamalla selvisi, että vesi pääsee vilkun takaa sisään takakonttiin. Teippiä laittamalla kohta on nyt tukittu ja seurataan tilannetta.
Lauantaina juoksin Alajärvellä tutun 8km maastopätkän, mistä olen tehnyt Strava segmentin. Tarkoitus oli juosta reipasta ja maltoin olla kiihdyttämättä loppua kohti. Sellainen 4min/km vauhti taitaa olla kuitenkin omalla kohdalla vauhtikestävyyttä kehittävää treeniä.
Sunnuntaina juoksin pitkästä aikaa pidemmän lenkin. Kiersin Alajärven niin missään vaiheessa ei voinut lyhentää lenkkiä. Reitti on asvaltilla koko ajan ja harmikseni loppuvaiheessa alkoi hieman vasempaan pohkeeseen tuntua. Torstain porrasjuoksut siis ottivat pohkeeseenkin.
Alla olevat videot ovat vanhoja Harjun portaissa kuvattuja. Niistä näkee kuinka vuosia on kulunut ja kuinka portaatkin on kertaalleen vaihdettu uusiin.
Uusi harjoituskausi on alkanut. Sain Anterolta sähköpostiini neljän viikon harjoitusohjelmat, jotka tähtäävät SM-maastoihin Tampereen Kaupissa. Olen ainakin näillä näkymin menossa vielä yleiseen sarjaan ja 10km matkalle. Peränpitäjän paikkaa siellä on nykyään tarjolla, mutta itsetunto kestää sen hyvinkin.
Treeniviikko alkoi kevyellä lenkillä ja penkille nousuilla. Jaloissa painoi edellispäivän pyöräily. Edellinen taisi olla toukokuun puolella ja jalat rasittuivat normaalia enemmän. Tiistain reippailuissa maastossa tunne oli sama. Keskiviikkona oli hyvä Arto Pasasen hieronta ja torstaina kevennetty porrasjuoksutreeni. Suunnitelmissa oli lauantaina Keuruulla startata syyslenkille. Lähtö siirtyi hiihtostadionilta hotellin edustalle ja reitti muuttui hiihtolatupohjista selkeästi polkujuoksuksi.
Ajelin Keuruulle hyvissä ajoin ja tutustuin juoksureitin alkuosaan, missä oli haastavinta juurakkoa. Hitaasti hölkätessä sai asetella jalkoja ja kisassa annoin takana tulevan kärkiporukan mennä ohi. Noin 2km jälkeen polku oli helpompaa juostavaa ja itse asiassa ihan mukavaakin. Hiihtostadionilla oli nousu Montosvuorelle ja siinä meni kävelyksi. Juoksin Hyypän ja Ilmarisen takana ja koitin pysyä juoksuvauhdissa. Autoteiden siirtymillä sain heidät aina kiinni, mutta poluilla oli vaikeampaa. 9km kohdalla totesin maaliin olevan matkaa sen verran vähä, että oli aika ottaa edellä menevät kiinni. Hyyppä oli lähellä, mutta Parkkisen tavoitin kilometrin myöhemmin. Muistan hiihtostadionin maastot aiemmilta vuosilta, mutta viimeisellekin kilometrille oli saatu vielä kaksi kunnon mäkeä. Koko reitille nousumetrejä tulikin 285m mikä on runsaasti. Maalissa olo oli sen mukainen, että melkein tunnin olisi vääntänyt mäkisessä maastossa. Jalat olivat kohtalaisen puhki ja arvelin palautumiseen menevän muutaman päivän. Mihinkään ei kuitenkaan sattunut eli nilkka ei muljahtanut eikä takareisi tms alkanut yhtään kiristelemään. Parin kilometrin hölkkäilyn jälkeen kävin kylpylän puolella, mikä oli ok iso vanhaksi korpihotelliksi. Sen jälkeen söin possun lehtipihvin samaan aikaan kun maastopyöräilijät lähtivät matkaan. Kokonaisuudessaan ihan kiva päivä Keuruulla, mitä täydensi paluumatkalle kaupasta hankittu karkkipussi.
Ma LEPO Ti 10km (4.48min/km) saunalenkki Ke LEPO To LEPO Pe 7km iltalenkki La 3km +6km reipasta (4.00-3.40) +3km Su 10km (4.47min/km) +kuntopiiri +sauna _______________ yh.t 40km juoksua
Finlandia maratonviikonlopun jälkeen aloitin suunnitellun ylimenokauden. Juoksijalla se tarkoittaa fiiliksen mukaan lenkillä käyntiä ilman tarkkaa harjoitusohjelman noudattamista. Nykyään harjoitusmäärien ollessa puolet parhaista vuosista ei samaa väsymystä ratakauden jälkeen ole ollut. En aina olekaan pitänyt selkeää lepojaksoa.
Soitin Anterolle ja hän sai vapautuksen treenien valvomisesta parin viikon ajalle. Samalla hän antoi "luvan" juosta kuupperin testin, mikäli siltä tutuisi. Teinkin ensimmäisellä viikolla lauantaina reippaan lenkin, missä sai vähän hengästyä. Ajatus oli pitää keuhkot hereillä. Juoksutuntuma säilyi aika hyvänä seuraavallekin viikolle ja maanantaina kävin kevyellä hölkällä. Tiistaina Harjulla juoksijoita oli 145 yhteensä kolmessa eri lähdössä. Lämmittelin hyvin ja laitoin piikkarit jalkaan. Uudella mondolla juoksu tuntui aika hyvältä ja lähdin liikkeelle pikkasen liiankin kovaa vauhtia. Kuten kesällä Äänekosken 3000m kisassa, koitin yksin pitää hyvää vauhtia. Siellä meni vielä 3.16 vauhtia koko matka. Nyt reippaan aloituksen jälkeen vauhti tippui ja kolmas kilometri oli hitain. Tuntuma juoksuun oli kuitenkin hyvä ja jalat kevyet. Sain kehitettyä hyvän loppukirin ja viimeiselle kierrokselle lähdettäessä aikaa oli 77s 3600m rajan rikkomiseksi. Se meni 17m yli ja mieli oli hyvä. Muistelin matkan olevan paras, mutta viime syksynä Vaajakoskella juoksin 3635m ja keväällä Palokassa 3590m, Ikää on tullut jälleen yksi vuosi lisää, mutta pidän 3700m rajaa vielä mahdollisena.
Cuuperin jälkeen jatkoin lomakauden viettämistä. Tuntui hyvältä lepäillä hyvällä fiiliksellä ja käydä lenkillä silloin kun huvittaa. Lomakausi lähenee loppuaan samaan aikaan kun syksy tekee hyvää vauhtia tuloaan. Uskoisin, että virtaa on syksyllä/talvella jaksaa töissäkin käydä kun pieni on huili alla. Finlandia maratonilla tapahtuneeseen selkkaukseen liittyen en ole saanut minkäänlaista pahoittelua asianosaisilta ja asia on lähinnä keskittynyt ohjeistuksen saamiseen kärkipyöräilijälle. Tein youtube videon sen jälkeen kun kaveri ei vastannut viesteihini ja piti radiohiljaisuutta. Tämän viikon alkupuolella hän kuitenkin kirjoitti saaneensa ihmisiltä viestejä ja epäsuorasti pahoitteli molemminpuolista öyhötystä. Aikaikkuna viestien vaihtamiselle on kuitenkin päättynyt enkä aio vastata hänelle. Hedelmistään puu tunnetaan eli katsotaan tulevaisuudessa onko mieheen tarttunut yhtään urheilijamaista käytöstä ja kristillistä etiikkaa vai olisiko parempi ottaa numerolappu rinnasta pois viimeisen kerran.
Odotettu Finlandia marathon viikonloppu on ohi. Olin viime vuosien tapaan suunnitellut juoksevani vain Valon kympin ja muuten osallistuvani toimitsijan hommiin. Töistä otin perjantaipäivän vapaaksi. Pääsin heti aamusta koululaisten kolmeen juoksuun Kuokkalan sillan toiselle puolelle reittiä sulkemaan autoliikenteeltä sekä ohjaamaan koululaisia oikealle reitille. Edellispäivänä Kalle Rovanperä oli julkaissut videon, missä hän ajoi drifting autollaan myös sillalla.
Reenit olivat kisaviikolla aika kevyitä ja hieman mietitytti nilkan/pohkeen alueen tuntemukset, mitkä jatkuivat maanantain työmatkalenkkeilyissä. Sen jälkeen oli hyvä Arto Pasasen hieronta ja sain häneltä vielä cobra voidetta kotiin käytettäväksi. Sivelin sitä nilkkaan oikein huolella. Tiistaina satoi koko ajan vettä kun kiersin Harjun purua reipasta juosten. Keli oli kuitenkin +16c ja juoksu kulki aika kivasti. Koitin pitää juoksun rentona ja niin ettei mäkinen maasto mene lihaksiin. No menihän se, sillä vasen etureisi meni heti jökkiin.
Tiistaina ja keskiviikkona oli töiden jälkeen kevyttä juoksua ja saunat. Juoksu ei tuntunut erikoiselta, mutta tiesin keventelyn auttavan. Perjantaina olin klo 9-14 toimitsijan hommissa, minkä jälkeen palasin kämpille huilailemaan. Odottavan aika oli pitkä, mutta kannatti. Lutakonaukiolle palatessa kroppa tuntui hyvältä ja jalat verryttelyssä myös. Hain mahdollisimman helppoa juoksun tunnetta ja se tuntui löytyvän. Startin jälkeen vähän katselin mitä muut tekevät ja juoksin ryhmässä. Hiihtäjä Kalle Tossavainen irtaantui ryhmästä ja jäin Herkko Heikkisen sekä Aki Tuovisen (hiihtäjiä) kanssa juoksemaan. Menin sen porukan kärkeen toiselle kierrokselle lähtiessä ja koitin irtaantua. Tasainen puskeminen ei ole enää vahvuuteni ja mutkissa ym koitin saada eroa. Juoksin New Balancen Pacereilla, joissa pohja on vähän ohuempi ja tuntuma tiehen parempi. Askellus oli sen vuoksi hyvän tuntuista. Pari viimeistä kilometriä ei tullut niin hyvin kuin joskus, mutta vauhti pysyi tasaisena. Lutakonaukiolla linja-auto oli virheellisesti päästetty juoksureitin poikki ja hieman jouduin hidastamaan. Vaaratilannetta ei kuitenkaan tullut. Maalissa Aki ja Herkko olivat lähellä, mutta hyvä olo tuli hiihtäjien pitämisestä selän takana. Juoksua kuvasi Timo Kiiveri.
10 Harri MetsärantaJyväskylän Kenttäurheilijat37:01+5:31
Lauantaina vähän heikosti nukutun yön jälkeen söin aamupalan rauhassa ja vasta puolilta päivin olin tapahtuma-alueella. Olin ns. kärkipyöräilijä maratonilla ja tuttuun tapaan ajelin reitin. Jarkko Järvenpää juoksi voittoon uudella reittiennätyksellä 2.20,27. Pyöräilyn jälkeen olisin mennyt syömään, mutta lounasaika oli päättynyt 20min aikaisemmin. Mietin jäädäkö katsomaan muiden maaliintuloja ja sen jälkeen käydä kotona syömässä. Jäin katsomaan muiden juoksuja. Pronssimitalistin äiti oli nähnyt minun antavan juotavaa kärkijuoksijalle, kun tosiasiassa pysähdyin katsomaan löytyisikö hänen juomaa ja myöhemmin hätyyttelin edellä olevia hölkkäreitä sivummalle. Jatkoin saman tien pyöräilyä ja kärkijuoksija sai juomansa pöydältä omatoimisesti. Pronssimitalistin äiti olisi sääntöjen salliessa voinut antaa juomapullon juoksijalle käteen kuten omalle pojalle. Hän oli lisäksi kuvannut videota ajamisestani liian lähellä kärkijuoksijaa. Juoksija väitti välin olleen vain 2m. Maltillisena miehenä jouduin hermostumaan keskusteluun ja puolustautumaan. Kehotin tekemään protestin, mutta siinä oli riski voittajan diskaamisesta. Pahoitin mieleni. Juoksijakaan ei tykännyt kun korotin ääntäni. Meidän välinen keskustelu jatkuu kahden kesken. Periksi en heti anna ja kuvaan pyöränselästä jatkossakin sekä olen vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Kyse on tässä sääntöjen vaatimasta 50m etäisyydestä ja siitä, että juoksija voi tulla hylätyksi mikäli se ei toteudu. Pyrin pitämään siitä nytkin huolen, mutta eniten ottaa pattiin juoksijan keskustelutapa "kuittaaminen". Odottelen sääntökirjan kohdan saapumista itselleni. Olisiko aika pitkä 50m sen vuoksi sääntökirjassa, ettei moottoripyörän pakokaasut tule juoksijan naamalle?
Tekoäly: Kärkipyöräilijän (tai johto-oppaan) rooli juoksutapahtumassa on näyttää reittiä kilpailun kärki- tai kärkijuoksijoille, varmistaa heille esteetön kulku ja viestiä reitin varrella oleville toimitsijoille sekä katsojille kärjen saapumisesta.Kärkipyöräilijän tärkeimmät tehtävät ja vastuualueet ovat:Reitin näyttäminen: Hän ajaa hieman kärkijuoksijan edellä ja varmistaa, että tämä kääntyy oikeista risteyksistä eikä eksy reitiltä, erityisesti monimutkaisilla kaupunkireiteillä tai maastopoluilla.Tilan raivaaminen: Hän varmistaa, että reitti on vapaa ja turvallinen. Hän varoittaa edellä olevia hitaampia juoksijoita (esimerkiksi kierroksella ohitettavia), katsojia, jalankulkijoita tai mahdollisia ajoneuvoja takaa tulevasta kärjestä.Toimitsijoiden hälyttäminen: Kärkipyöräilijän näkeminen on merkki risteyksissä oleville liikenteenohjaajille ja huoltopisteiden työntekijöille siitä, että kilpailun johtaja saapuu sekunttien kuluttua ja liikenne on katkaistava välittömästi.Turvaetäisyyden pitäminen: Pyöräilijän on ajettava riittävän kaukana edellä, jotta hän ei estä juoksijan näkyvyyttä, aiheuta törmäysvaaraa äkkijarrutuksessa tai tarjoa juoksijalle sääntöjenvastaista peesihyötyä (tuulensuojaa).Median ja yleisön opastaminen: Kärkipyöräilijä toimii usein myös visuaalisena merkkinä reitin varrella oleville valokuvaajille, median edustajille ja yleisölle siitä, milloin kisan johtaja on kohdalla.
Kuukan hölkän jälkeen oli yksi viikonloppu ilman hölkkäkisoja. Seuraava oli tarjolla maaotteluviikonlopulle. Saarijärven Konttimäellä olisi ollut Konttihölkkä sekä Jämsässä Partalan kirmaisu. Valitsin jälkimmäisen edullisen osallistumismaksun vuoksi sekä autokyydin vuoksi. Juoksin tapahtumassa neljättä kertaa ja aikani oli ilokseni paras kahteen edelliseen nähden. Tilannetta auttoi vanhan tutun, suunnistaja Antti Anttosen, mukana olo. Hän oli vahvempi nousuosuuksilla ja sai tehtyä hajuraon kolmannella kilometrillä. Etäisyys pysyi suunnilleen samana, vaikka lopun alamäkeen yritin tehdä töitä. Palkinnoksi vaivannäöstä sain vohveliraudan ja leipää, kun monitoimikone olisi ollut 10s päässä. Mahdollisesti nuorempana Antti olisi loppukirillä voiton vienut, mutta kiva kun hölkkäkisoistakin saadaan tiukka otatus.
Viikolla tein normaalit harjoitukset. Torstai oli ehkä hieman normaalia kevyempi treeni ja jalat olivat aika hyvän tuntuiset Jämsässä. Vaihdoin sykevyöhön patterin, mutta väärinpäin ja juoksussa kello mittasi sykettä ranteesta. Olisin halunnut nähdä, kuinka korkealla syke löi kun ainakin omasta mielestä jouduin tiukille. Palautusta tuli heti seuraavalle päivälle, kun JKU:n järjestämä linja-autokyyti Helsiinkiin maaottelua katsomaan starttasi jo aamulla. Tunnelma stadionilla oli pilvisestä säästä huolimatta hieno ja parani ennestään miesten varmistettua maaotteluvoittonsa.
Ma 13km iltalenkki (avg 124 ka 4.37min/km) +kuntopiiri +sauna
Sunnuntain lepopäivän jälkeen oli aika suunnata kohti seuraavaa viikkoa. En ehtinyt päivittämään blogia ja ajattelin tekeväni sen vasta seuraavana viikonloppuna. Silloin valmistuisi myös uusin video, joka käsittelee juoksureitin mittaamista. Koulutus siihen alkoi pari viikkoa aiemmin teoriaosuudella ja lauantaille oli suunnitteilla käytännön toteutus. Tero Töyrylä urheiluliiton edustajana "päämittaaja" piti minulle ja Tero Sillanpäälle hyvän koulutuksen kumpanakin päivänä. Lauantai keskittyi juoksureitin mittaamiseen Palokassa. Pyöriin kiinnitettiin virallinen Jones-mittari, joka mittaa yksiköitä. Perinteisellä mittanauhalla tehtiin ensin käsipelillä 300m mittapätkä, mikä sen jälkeen ajettiin neljään kertaan pyörällä mittarin kanssa. Kun tiedossa oli tarkka mittapätkä saatiin "päivän vakio" eli paljonko mittari näyttää per kilometri. Sen jälkeen reitti ajettiin kahteen kertaan kahden pyöräilijän toimesta läpi ja katsottiin mitä pituudeksi tulee. Se oli noin 1.860m eli vajaa pari kilometriä. Teemme Teron kanssa raportit mittauksesta ja lähetämme toiselle Terolle, minkä jälkeen olemme virallisia mittaajia. Keski-Suomessa tarkkoja mitattuja reittejä ei tällä hetkellä taida olla Finlandia maratonin ja Pentin Pinkaisun reitin lisäksi. Hölkkäkisoja sen sijaan järjestetään aika paljon ja niissä onkin ihan kiva käydä.
Treenien puolesta viikko oli ihan onnistunut ja tiistain maastojuoksu meni loppua kohti kovan puolelle, kun juoksin kuuteen minuuttiin viimeisen kierroksen. Ajattelin, että Valon kymppiä varten on hyvä saada keuhkoja tuuletettua ja viikon päästä kilpailu jo onkin.
Torstaina satoi ikävästi vettä kun Harjun ketällä juoksin vetoja. Keli oli vielä +16c eli aika lämmin ja kylmä ei sen puolesta tullut. Viikonloppua kohti ilma viileni hieman lisää. Perjantaina juoksin uusilla postissa tulleilla tutuilla New Balanden 880 malleilla. Juoksu sujui ihan hyvin, mutta oikeassa pohkeessa tuntui hieman. Lauantain mittausten jälkeen en enää lähtenyt lenkille kun pohkeessa oli tuntemuksia. Kerrostalon hissi meni rikki ja viidenteen kerrokseen nousu ja sieltä lasku tuntui pohkeessa kävellessäkin. Sunnuntaina menin uimahallille vesijuoksemaan ja arvelin veden tekevän hyvää lihaksille ja pohjekin sai lepoa. Seuraavan kerran juoksen huomenna maanantaina ja katsotaan kestääkö se juoksua. Illalla on onneksi hieronta ja mikäli siellä on vain jumia asia ratkeaa sillä.
Ma Lepo Ti 7km aamulenkki, ilta 3km +5xHarjun kierros (4.00-3.49 +6x100m +3km vr Ke 10km iltalenkki +kuntopiiri +sauna To ilta 4km +koord +4x80m +Palokka 3x800m (3.15min/km) +3x600(3.12) +400/200 +3km vr
Pe 6km juosten töihin, 10km töistä kotiin La 5km +10x1min mäkeen +3km vr Su 20km (avg 146 ka 4.39min/km) ________________ yht. 96km juoksua
Entisiä urheilija nuorukaisia esittelyssä.
Elokuu lähenee loppuaan ja ilmassa on lähestyvää syksyä. Kohtalaisen viileästä kesästä johtuen lämpöä riittää toivottavasti vielä hetken. Vuosi sitten olimme Tukholmassa katsomassa Ruotsiottelua ja tulevan viikon sunnuntaillekin on tiedossa reissu Helsinkiin kannustamaan Suomi voittoon. Tälle viikolle oli myös mukava reissu tiedossa, sillä valmentaja Anteron syntymäkunnan Hankasalmen asemalle avattiin uusittu urheilukenttä. Sen kunniaksi pidettiin oikein avajaistilaisuus, joka piti sisällään monenlaista ohjelmaa.
Vuonna 1964 avattiin urheilukenttä ensimmäisen kerran ja valmentaja Antero juoksi poikien sarjassa silloin 800m. Hankasalmella järjestettiin kokonaisen viikon ajan ohjelmaa samaan aikaan. Mikon markkinat kirkonkylällä olivat ilmeisesti myös merkittävä tapahtuma tuohon aikaan. Junaradan varrella oleva asema n.10km päässä kirkonkylästä sai tosiaan urheilukentän. JKU:ssä nykyään juoksevien Onni ja Heini Ikosten isä Antti toimii Hankasalmen kansalaisopistossa ja kulttuuri- sekä liikuntapuolella. Vaikutti siltä, että hän muiden avustuksella polkaisi avajaistilaisuuden pystyyn monenlaisen ohjelman kera.
Saavuimme hyvissä ajoin paikalle seuraamaan lasten kilpailuita. Hieman yllättäen aikuisillekin oli tarjolla 100m ja 800m juoksut, joita kuvasin videolle. Tämän jälkeen alkoi avajaistilaisuus, jonka kuvasin myös. Haastateltavina olivat kuvassa näkyvät Pauli Huuskonen, Reijo Tikka, Antero Liukkonen, Kyösti Takkinen, Jorma Lempinen ja Esa Laitinen. Lisäksi ohjelmassa oli musiikkia, letkajenkkaa ja hieno urheilushow ennen kahvitarjoilua. Reilun kolmen tunnin jälkeen ajelimme Anteron kanssa takaisin Jyväskylään.
Omat treenit viikolla sisälsivät tiistain reippaan juoksun Harjun mäkisessä maastossa. Arvelin palautuvani hyvin torstaihin mennessä, mutta jalat olivat tukkoisen tuntuiset Palokassa vetoja juostessa. Etureidet menevät polven operaatiosta johtuen ehkä helpommin nykyään tukkoon, mikä vaikuttaa juoksuun. Sen kanssa on kuitenkin eleltävä ja parin viikon välein olenkin hierojalla käynyt. Perjantain työmatkalenkkeilyiden jälkeen lauantaina juoksin mäkivetoja. Juoksin ne minuutin mittaisina, vaikka Antero oli laittanut ohjelmaan ne lyhyempinä. Sunnuntain lenkille sain maratonmestari Jaakko Niemisen lenkkikaveriksi. Keli oli vaihtunut hieman sateiseksi, mutta juosta tarkeni edelleen sortseissa.
Ma 6km juosten töihin, töistä 10km (sis 100m spurtteja) +penkille nousja +kuntopiiri +hieronta Ti ilta 3km +4xHarjun 1,6km kierros (6.19, 25, 22, 10) +6x100m +3km vr Ke 55min vesijuoksua To 3km +koord +Harju 4x400m 90s pal (75-72s) +2x200m (32s) +hypyt ylös +3km Pe 6km juosten töihin, 7km töistä kotiin +5x100m +kuntopiiri La 4km vr +Kuukan hölkkä 6,8km: 24,07 (avg 163 ka 3.32min/km) +4km vr Su 14km+4x100m __________________
yht. 82km juoksua
Joni Perälä, Petrus Hurtig ja minä
Elokuun toinen viikko pyörähti käyntiin ja kelit lämpenivät hieman viikonlopuksi. Maanantaina oli työmatkalenkkeilyä ja illan hieronta teki hyvää rasittuneille jaloille. Jalat olivat mielestäni rasittuneet ja ehkä sunnuntaina enemmän asvaltilla juostu lenkki vaikutti asiaan.
Tiistaina juoksin Harjun hieman mäkisissä maastoissa reipasta. Hengitys teki kovasti töitä ja jätin neljään kierrokseen. Väkisin olisi mennyt viideskin, mutta palautuminen olisi ollut huonompaa. Seuraavana päivänä päätin mennä vesijuoksemaan uima-halliin, vaikka se maksaakin 9,5e.
Torstaina juoksu Harjun stadionin mondolla kulki helpon tuntuisesti New Balancen pacereilla, jotka syystä taikka toisesta ovat vieneet miestä hyvin. Niissä on toki hiilikuitua, mutta ne toimivat hyvin ja kimmauttavat juoksijan eteenpäin. Harkitsin jopa niiden laittamista jalkaan lauantain Kuukan hölkkään Uuraisilla.
Perjantai oli palauttelupäivä ja lauantaina ajelin Uuraisille kokeilemaan, miten juoksu tällä kertaa kulkisi. Alkukilometrithän ovat alamäkeen. Alussa oli pieni reittimuutos eli asvalttitielle tultiin hieman myöhemmin. Muuten reitti on saman pituinen. Juoksun alkukilometrit olivat 3.12 ja 3.04. Tiesin seuraavaksi olevan edessä nousua ja Joni Perälä meni ohi. Petrus Hurtig oli jo alamäissä rullaillut pienen etumatkan. Kolmas kilometri kertoi sen mitä koko kesän tähän asti eli seinä tulee vastaan ja vauhti tippuu. Syke ei tipu, mutta mies ei vain jaksa ylläpitää vauhtia. Kilometri 3.51, minkä jälkeen tuli hieman tasaisempaa 3.37 ja 3.38. Takaisin Uuraisille palatessa kirkon ohi juostessa on tappomäki 3.53, minkä jälkeen tulee urheilukentälle meno ja vajaa kilometri 3.28 vauhtia.
Tulimme maaliin poikien kanssa peräjälkeen pienillä eroilla. Vuonna 2023 juoksin 22.31 eli 1,5min kovempaa. Silloin olin lomaviikolla pyöräillyt kerran, mutta kuntoa tuntui löytyvän. Olenkin ajatellut, että jatkossa pyöräilen sekä juoksen kun pelkkä juoksuun panostaminen ei ole tuonut juoksuvauhtia lisää. Tänä vuonna sekin tuli testattua.
Sunnuntaina katsoin aamupäivän Birminghamin EM-maratoneja ja mukavastihan sieltä tuli kultaa Alisa Vainion tuomana. Voitto oli todennäköinen, sillä hän oli tilastoissa yli 2min nopeampi kuin seuraava. Silti kilpailu on aina kilpailu, Nyt mestaruus raskaalla reitillä tuli neljän minuutin erolla seuraavaan. Kilpailun jälkeen lähdin käymään omalla juoksulenkillä. Ohjelmaan oli merkattu vain kymppi, mutta juoksin 14km. Kummasti väsytti edellispäivän kilpailu ja ehkä hyvä oli, että otin kevyemmin.
Tälle viikolle osui suunniteltu 3000m ratakilpailu Äänekoskella. Edellisviikon hyvävauhtiset vedot antoivat toivoa kohtuu hyvälle kisalle.
Maanantai ja tiistai olivat kevyitä päiviä ja kroppa alkoi olla levännyt kilpailuun. Tein jonkin verran hengitystä avaavia vetoja edellispäivänä sekä kisaverryttelyssä. Uskoin, että pystyisin 3.10 matkavauhtiin. Etukäteen tiesin nuorempien menevän liian kovaa minulle. Toivoin Vili Holopaisen olevan suunnilleen samassa kunnossa kuin minä. Heti alun jälkeen hän oli perässäni ja ensimmäinen tonni 3.14. Huomasin yksin juoksusta olevan kyse tässä kisassa ja koitin tehdä töitä. Keli oli viileä +13c, mutta tuulta ei ollenkaan. Juostava alusta oli mielestäni sopivan pehmeä ja piikkarit toimivat hyvin. Toinen tonni tuli kuitenkin 3.16 ja lähdin loppuvetoa kehittämään. Tonni tulu 3.10 ja syke nousi loppua kohti. Loppuaika 9.43 oli Kalle Kulmalan kuulutusten mukaan M45 ikäluokan kauden kärki. Se lämmitti jonkin verran vesisateessa. Muuten kisasta jäi kädenlämpöinen fiilis. Edellisessa 3000m juoksussa 2021 olin Keuruulla vielä juossut 8.58. Siitä on vauhti tippunut, mutta vuosia on kulunut ja yksi polveoperaatiokin on ollut.
Äänekoskella oli ihan hyvätunnelmaiset kilpailut ja 800 metrilläkin kaksi erää. Kuvasin niistä nopeamman ja hieno oli seurata seurakaveri Jussi Eskolan juoksua. Katsotaan löytyykö tälle kesälle enää ratakilpailuita vai onko hölkkäkisojen aika seuraavaksi.
Lauantaina juoksin pitkästä aikaa reipasta. Treeniohjelmassa oli vain kevyt lenkki, mutta viikko on ollut aika kevyt niin päätin reippailla. Jalat olisivat ehkä vieneet kovempaakin, mutta tyydyin reippaaseen. Hengäsytti sekin Tuomiojärven rantaa juostessa.
Sunnuntaina oli kaikki aika käydä lenkillä. Ajattelin vaihtelun vuoksi kiertää hieman eri lenkin ja toivoin pituuden olevan reilusti yli 20km. Laajavuoren kohdilta käännyin kuitenkin hyville hiekkabaanoille ja sain juuri ja juuri pari kymppiä kasaan. Ukko on joko huonossa kunnossa tai keli aika kostean kuuma, sillä keskisyke (ranteesta mitattu) oli vähän korkea.
Su 20km sunnuntailenkki (3km loppunosto 3.55/3.40/3.30)
_____________________
yht 100km juoksua
Kuluneella viikolla treenivauhdit ovat olleet kohdillaan. Edellisviikon Kalevan kisojen toimistojahommien vuoksi tuli kolme lepopäivää ja se ei välttämättä huonoa tehnyt. Maanantain hieronnassa jalat eivät ainakaan olleet normaalin rasittuneet. Tiistain vedoissa jalat olivatkin kevyen tuntuiset. Harjun kentälle ei ollut asiaa treenaamaan, sillä rallivalmistelut olivat siellä menossa.
Torstaina työpäivän jälkeen olotila ei ollut erityinen, mutta vedot sujuivat todella tasaisesti oikein hyvää vauhtia. Toivottavasti se kertoo kunnon löytymisestä, sillä ensi viikolla olisi Äänekoskella tarjolla 3000m kilpailu.
Viikonlopun lähestyessä perjantaina kastuin vesisateessa töistä kotiin juostessani. Isä ja veli tulivat kylään, mistä alla oleva video. Veljen jatkaessa matkaansa kävin isän kanssa ralliparkkia katsomassa Paviljongissa. Aamupäivällä olin juossut ihan hyvät mäkivedot maastossa. Toinen lenkki oli sunnuntain 20km niin että lopussa juoksin kiihtyvän 3km. Vauhti oli aika hyvää lopussa ja jalat veivät eteenpäin. Treeniviikko kokonaisuudessaan oli onnistunut ja viikkokilometrejäkin sain kasaan tasan 100km.
