sunnuntai 26. huhtikuuta 2020

Koronaviikko seitsemän

Ma 5km kävelylenkki (avg 84 ka 9.43min/km)
Ti 54km pyörälenkki (avg 141 ka 30km/h)
Ke 11km +5x100m +hieronta (avg 134 ka 4.40/km)
To 47km pyörälenkki (avg 114 ka 25km/h)
Pe 6km juosten töihin (avg 136 ka 4.44min/km), 13km töistä kotiin (avg 133 4.51min/km) (sis selkiä/vatsoja +5x100m)
La ap 16km reipas kiihtyvä Halssilan purulla+6x100m, ip 4km hevosen kävelytystä
Su 24km pitkä (avg  137 ka 4.46min/km)
__________
yht. 71km

Vielä on lunta vähän jäljellä
Vajaan parin viikon nivuskärvistely alkaa olla takana. Sen aikana ehdin pyöräillä neljä lenkkiä, joista tiistai oli melko vauhdikas. Pohjoisesta puhaltava tuuli auttoi, kun lähdin Tikkakoskelta Puuppolan ja Palokan kautta tunkkaamaan kohti Jyväskylää. Olin lämmitellyt alle Leppäveden ja Tikkakosken välillä ns. puolireipasta. Sain tehtyä viikon reippaamman lenkin siis pyöräilemällä ja syke oli siinä 150 paikkeilla alkumatkasta ja lopussa jopa 160. Keskivauhti oli 35km/h paikkeilla mikä itselle on hyvää vauhtia. Alla oli edellispäivän kevyt kävely ja kroppa oli siis kohtuu palautunut.

Keskiviikkona päätin kokeilla juoksemista ennen Timon hierontaa. Juoksu tuntui aika hyvältä ja pääasia oli, että nivunen ei vaivannut enää. Juoksin muutaman satasin hiekalla testatakseni jalkojan tilaa. Pikkasen pyöräily jäykisti juoksua, mutta noin muuten juoksu tuntui ihan hyvältä.

Torstaina Tero sai houkuteltua pyöräilemaan ja taisi olla ihan hyvä veto. Pyöräilimme mäkisissä Isolahden-Ladun majan suunnalla loppumatkasta. Vauhti oli tarkoituksella melko kevyttä ja hieronnan jälkeisistä jaloista ei olisi hirveästi puhtia löytynytkään. Perjantaina aamulla töihin juostessa oli hyvä kulku  ja vauhti helposti alle viittä. Jalat olivat siis palautuneet pienen juoksutauon aikana. Iltapäivällä töistä kotiin juostessani kiersin Huhtasuon pururataa, mikä teki mäkien kanssa hyvää jaloille. Päätin lisääväni treeniohjelmaan pehmeämmillä alustoilla juoksemista. Kesken lenkin pysähdyin tekemään selkiä ja vatsoja sekä rullailin Halssilan liikuntapuiston hiekkakentällä 5x100m. Juoksu hiekalla tuntui hyvältä ja jatkossakin haen nylkkyvauhtia rullailemalla hiekkakentällä.

Lauantain vapaapäivälle mietin reippaan juoksemista hiekalla. Päätin mennä mäkisempiin Halssilan maastoihin ja hetken mielijohteesta päädyin kiertämään kaksi kertaa Kensun kilpailureitin (6,3km). Olen sen joskus juossut ja nyt vedin toisen kierroksen n.4min vauhtia 160 sykkeellä. Jalat tykkäsivät ja hengitys teki töitä. Reitillä oli parissa kohtaa vielä lunta, mutta se ei paljoa haitannut. Treeniin olin joka tapauksessa tyytyväinen. Olen näköjään 44minuuttiin reitin kahdesti kilpailussa vuonna 2015 juossut. Nyt kierrokset olivat Stravan mukaan 27.42 ja 26.03. Taisin 2015 juosta Polarin kellolla, jonka treenit eivät ole siirtyneet Stravaan.

Sunnuntaina arvoin pyörälenkin ja juoksulenkin välillä. Päädyin juoksemaan Anteron valmennettavien kanssa. Kiersimme Laajavuoren kautta, missä oli myös hieman lunta, muttei menoa haitannut. Loppuvaiheessa lenkkiä kumpaankin lonkankoukistajaan vähän tuntui, joka kertoo rasituksesta tai huonosta juoksuasennosta. Seuraillaan tilannetta ja pyöräillään taas tarvittaessa.

Kensu juoksu 27.9.2015

Miehet yleinen 

1 Miika TakalaJKU0:43:59
2 Hannu MoilanenJKU0:51:19 
3 Jani HämäläinenKainuun Hiihtoseura0:51:57 
4 Tomi Lehtola0:52:00 
5 Pasi HeinonenValkeakosken Haka0:52:38
6 Juha Lauttamus0:58:55
7 Jukka ToivariVaajasaneeraus0:59:50 
8 Antti JunikkaOnerva Mäen koulun miehet1:00:10 
9 Jarmo KoukoKopla1:00:24
10 Veikko TurunpääTikkakoski1:04:17 
11 Seppo SalmelaLandis+Gyr1:05:29 
12 Antonio Sanchez1:08:02

sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Koronaviikko kuusi

Ma aamu 8km+4x100m, ilta 11km sauvajuoksua maastossa (avg 122 5.54min/km)
Ti LEPO
Ke LEPO
To 8km juoksukokeilu (139 4.47min/km)+kuntopiiri
Pe 4km juosten töihin,  9km (avg 129 4.48min/km)+100 penkillenousua
La 51km pyörälenkki (avg120  ka 25,4km/h), ilta 4,5km kävelylenkki
Su 75km pitkälenkki (avg 127 ka 26,8km/h)
___________
41km juoksua

Pyöräilykausi 2020 aloitettu.
Hyvien treeniviikkojen jälkeen tuli lunta tupaan. Pääsiäisen aikaan sain treenattua aika hyvin ja lepoakin tuli enemmän kun ei tarvinnut töissä käydä. Molemmat nivuset tuntuivat hiukan jumisilta torstain mäkivetojen jälkeen. Lauantaina juoksin 4min vauhtisen pidemmän reippaan ja kulku oli ihan kohtalainen. Oikea nivunen tuntui ehkä jo silloin, mutta en asiaan kiinnittänyt enempää huomiota. Sunnuntain pitkälenkkikin kulki kivasti ja vielä seuraavanakaan päivänä ei ollut työt rasittamassa. Maanantaina oli aamulenkillä juoksu pientä varomista ja illalla lähdin ulkoiluttamaan kävelysauvoja. Maastossa oli vielä jonkin verran lunta ja nivunen ei tykännyt nuljuamisesta. Lenkin aikana kirkastui ajatus, että olen hommannut jälleen urheiluvamman itselleni.

Nivusongelmaa oli aikaa miettiä seuraavina päivinä. Tulin siihen tulokseen, että vaiva alkoi ehkä torstaina mäkivedoissa, mitkä juoksin kuperapohjaisilla Niken flykniteillä. Niillä saa juoksun rullaamaan aika hyvin, mutta lopputyöntö ei tapahdu kengän kärjellä ja nivunen ehkä rasittuu liikaakin. Toisaalta olen hyviä 120km viikkokilometrejä juossut varmaan neljä peräkkäin ja viikko-ohjelmaan on mahtunut aika hyvää ja kovaakin harjoitusta.

Päätin pitää pari päivää lepoa ja syödä meloxikamia. Tiistaille otin Timon hieronnan ja aloitin venyttelemään. Itse asiassa venyttelen joka ilta hieman, mutta enemmän olisi parempi. Lisäsin myös pientä jumppaa ohjelmaan. 25 vuotta juoksussa selkästi näkyy ja tuntuu kropassa. Periksi ei kuitenkaan anneta ja pienen juoksutauon jälkeen jälleen paluu entistä vahvempana. Itse asiassa pääkopan tuuletusmielessä juoksinkin 8km lenkin samalla kun hain Jyskän varastomyymälästä cd-aseman, jonka saa liitettyä läppäriin. Uusissa läppäreissä kun ei ole paikkaa cd/dvd levylle ja ajattelin siirtää Youtube kanavalleni vanhoja nauhoituksiani.

Viikonloppuna motivoiduin ulkoiluttamaan maantiepyörää. Lauantaina melko lyhyellä ajatuksen vaihdolla olin pyörän selässä ja melko mukavaltahan se tuntui. Pyöräillessä saa ainakin peruskuntoa yllä pidettyä ja ehkä myös reidet vahvistuvat. Viikonlopulle sattui aika hyvät +6 asteiset kelit, mutta perus keväinen pohjoistuuli oli aika navakka. Keskivauhti lauantain lenkillä oli heikko 25,4km/h, mutta sain tehtyä ihan hyvän videon. Sunnuntaina kiersin tutun Toivakka lenkin, jossa iskin hyvään myötätuuleen pätkän, joka lähestyy Toivakkaa. Pyöräilukunto ei kuitenkaan ole vielä timmissä ja vähän väsyin loppumatkasta. Kaksi pyörälenkkiä on kuitenkin parempi kuin kaksi kipeällä nivusella juostua lenkkiä.

Ensi viikko menee vielä kuulostellessa tilannetta. Ehkä juoksentelen hieman, mutta koitan pitää maltin tekemisessä. Hyvällä lykyllä kausi jatkuu juoksujen merkeissä jo melko pian ja jos jotain positiivista hakee niin pyörä sujuu paremmin pyörä/triatlonkisassa, sikäli mikäli kilpailuita järjestetään.

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Koronaviikko viisi

 Ma 6km juosten töihin (avg 129 ka 5.01min/km),  12km+10x100m (avg 132 ka 4.43min/km)
Ti 2km+ 8xKeuruun maili (13,45km 47.19 3.31min/km avg 162) + 3km vr 
Ke LEPO +hieronta
To 3km+ 12xSavelan 1min mäki/alamäen alla 100m spurtti (Strava)+3kmvr 
Pe 8km aamulenkki (avg 138 ka 4.51min/km) , 12km saunalenkki (avg 136 ka 4.46min/km)
La 18km kiihtyvä (avg 147 ka 4.00min/km)+30min (imurointi+kuntopiiri)
Su 27km pitkälenkki (avg 138 ka 4.36min/km)
_______________
122km yhteensä juoksua

Pääsin viimeisessä mäkivedossa kaiteelle asti
Hallituksen asettamat koronatoimenpiteet alkavat purra ja epidemia ei ole mennyt niin pahaksi kuin arveltiin. Tartuntoja on ollut ennakoitua vähemmän samoin kuin sairastuneita. Ilmeisesti suomalainen pikkasen toisista etäällä oleminen normaalistikin on auttanut asiassa. Nyt kun ohjeena on ollut vähintään metrin välimatka toiseen ovat jotkin henkilöt kuten presidentti Niinistö ja Helsingin Sanomien toimittaja päässeet kiinnittämään huomiota lenkkeilijöiden "räkäjuoksijoiden" taudin mahdolliseen tartuttamiseen. Ei siinä mitään, kovassa rasituksessa oleva juoksija hengittää raskaammin, mutta hesarin toimittaja tuo esiin selkeästi myös oman tietämättömyytensä. Hän ehkä ei ole itseään hikiliikunnalla rasittanut ja tiedä siten, mistä urheilussa on kyse. Presidentti Niinistö taas kiinnitti huomiota hengityksen pilveen. Tietääkseni melkein sama määrä bakteereita lentää ulos suusta harrastaa liikuntaa kevyesti tai voimakkaasti.

Aloittelin työviikon maanantaina ulkosalla raitista aamuista pakkasilmaa hengittäen. Lenkkeily rantaraitilla sujui sopuisissa merkeissä, sillä liikennettä oli vähänlaisesti eikä toisia tarvinnut väistellä yli metrin päästä. Töiden jälkeen kotiin juostessani pysähdyin Kivistön työväentalon takana kulkevalla tasaisella hiekkatiellä rentoja rullauksia tekemään. Ajatuksena oli ajaa sisään hieman reipasrytmisempää juoksua seuraavan päivän kovaa treeniä ajatellen.

Keuruun mailin kierrosajat
Tiistaina juoksimme Alexin ja Valtterin kanssa tuttua 1,6km mittaista pyörätietä, joka kiertää Hipposhallia. Juoksu ei tuntunut erityisen herkältä, mutta vauhti oli hyvää ja parani loppua kohti. Väliajat olivat 3.43, 36, 38, 31, 38, 31, 34, 34, 22, 28, 24, 26 ja 25. Sykkeet nousivat vasta aivan lopussa 170 lukemaan keskisykkeen ollessa 162. Kaiken järjen mukaan vauhdeissa siis on vielä paranemisen varaa. Mennään kuitenkin viikko kerrallaan ja keskitytään harjoittelemaan, kun seuravista kisoista ei ole vielä tietoa.

Keskiviikkona pidin hyvällä omalla tunnolla lepopäivän. Kävin päivällä korjauttamassa hampaan lohkeaman ja jatkoin työpäivän viiteen ennen Timon klo 18 hierontaa. Käveleskelin hieman kaupugilla aikaa kuluttaen ja kiersin Harjun. Keli oli kauniin keväinen ja fiilikset olivat hyvät. Timon käsittely palautti hyvin jalkoja ja seuraavana päivänä mäkivedot kulkivat ihan hyvin. Keskimääräisesti pääsin jokaisella vedolla taas hieman aiempaa pidemmälle ja viimeisellä vedolla metallikaiteelle asti, mikä on ollut jo jonkin aikaa tavoitteena. Stravaan luomani mittapätkä on ollut oman mielenkiinnon kohteena jo hetken aikaa. Asetin tavoitteeksi juosta pikkasen kovempaa kuin nykyinen ennätykseni 57s. Viimeinen veto kulki 55s pätkän eli paransin hieman omaa ennätystäni. Srava oli tilastoinut myös kaveri Jaakko Niemisen suorituksen, jossa hän jatkoi vielä mäen päälle. Aika 51s on joka tapauksessa rekordi eli nopein juostu aika Savelan lyhyemmässä mäessa, kun mäen päälle on tehty muutoksia keskussairaalan laajennuksen yhteydessä.

Pääsiäinen tulla jolkotteli loppuviikosta ja arkityöläiselle se tiesi kahta ylimääräistä vapaapäivää töistä. Perjantaina pidin perusrytmiä yllä ja juoksin kaksi kevyttä lenkkiä. Juoksu ei kulkenyt erityisen herkästi ja lonkankoukistajat tuntuivat jumisilta. Lauantaina lähdin juoksemaan reipasta ajatuksella, että juoksen sen mikä tuntuu rennolta. Sellainen 4min/km tuntui aika sopivalta ja vasta lopussa pikkasen parantelin vauhtia niin, että 18km yhteismatka kulki tasan 4.00 min keskivauhtia sykkeillä 147. Loppuverryttelynä imuroin kotona ja tein hieman keskivartalotreeniä. Kunto on ihan kohtalaisen hyvä ja toivotaan, että jalat pysyvät juoksukunnossa. Oikea akilles tuntuu jäykältä aamuisin ja toivon, että vaiva pysyy kurissa.



Ulkoilija: pidä silmällä räkäurheilijaa, joka tulee liian lähelle

Kävelijät pitävät kyllä etäisyyttä, mutta juoksijat ohittavat heidät läheltä.
Julkaistu: 4.4. 2:00, Päivitetty 4.4. 7:01


Käärme on luikerrellut puutarhaan. Tähän asti käsitykseni ulkoilusta on ollut naiivin paratiisillinen. Ikään kuin ulkona ei olisi kielletyn hedelmän siementä, pientä tartunnan pisaraa.
Alussa julistin kuin Eino Leino: Tääll’ on toki tilaa kaikillen... Ja mitä maisemia. Mikä kansallisromanttinen käsitys.
Halusin julistaa ulkonaliikkumispuollon. Meren rannalla vedin keuhkot täyteen raitista ilmaa, katsoin horisonttiin, jossain siellä siintää tulevaisuus. Töölönlahden ympäri kävellessä ihmiset hymyilivät.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY
Ihmisiä oli vaikea tunnistaa nykyajan tuulipuvuissa. Kun telkkarissa näytettiin Kaivopuistossa päivää paistattelevia ihmisiä, tajusin, että yksi oli sama, jonka olin nähnyt aina liperit kaulassa ja puku päällä. Kiiltävässä toppatakissa hän näytti trendikkäältä ja nuorelta.
Ja miten voisi tunnistaa ihmisen, joka juoksee sukkapuku päällä, peililaseissa, tukka pystyssä, naama punaisena, ilme vääristyneenä ja suu ammollaan huohottaen
Juuri tuo vieras ihmislaji tuli lähelle. Hiki pirskoili, sylki roiskui, yskökset lensivät. ”Pffiiyyyff”, se niisti räät lennossa suoraan sieraimesta maahan.
Uusien uutisten mukaan koronavirus voi ehkä levitä myös ulkona, lennosta. Onko räkäurheilija käärme ulkoilijoiden paratiisissa?
Sen käärmeen kanssa on opittava elämään.
Soitin Henrik Dettmannille. Hän on Suomen koripallomaajoukkueen valmentaja. Dettmann oli juuri tullut suihkusta mutta palasi asiaan parissa minuutissa.
Kysyin, kuuluuko urheiluun aina se, että hiki lentää ja kuola valuu. Pitääkö aina tehdä niin täysillä, etteivät oman ruumiin rajat riitä?
”Se juuri on urheilua”, Dettmann vastasi.
Kun toisella olkapäällä kuiskii laiska apina ja toisella piiskaava apina, voittaja on se, joka kuuntelee piiskaajaa, hän sanoo.
Urheilussa ihminen venyttää omia fyysisiä ja henkisiä ominaisuuksiaan ja löytää niin itsestään uusia ominaisuuksia, hän selittää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA) MAINOS PÄÄTTYY
Ne, jotka urheilevat, nauttivat siitä, että pystyvät siirtämään omia rajojaan. Se tuottaa mielihyvää, hän sanoo.
Eihän se aina ulkopuolisesta nautinnolta näytä. Suorituksen hetkellä. Mutta Dettmannin mukaan suoritusta seuraakin superkompensaatio: Kovan treenin jälkeen olet ihan poikki. Mutta seuraavana päivänä kulkee vielä paremmin. Sitä on superkompensaatio.
”Tätä eivät ymmärrä ne, jotka eivät koskaan ole uskaltaneet vetää ruumista äärirajoille – tai joita ei ole siihen pakotettu tai narrattu.”
Dettmannin mielestä kehotus pysyä kotona on hyvä mahdollisuus tutustua omaan kehoon. Siis miten? Eron huomaa, hän selittää.
”Kun et tee mitään, huomaat, miten ahdistavaa ja surkeaa se on. Kuinka maailma on pieni ja ahdas ja kurja. Kun menet ulos, on aivan eri olotila. Olet elossa ja pääset kiinni hetkeen.”
Naama vääristyy ja kuola valuu, mutta mitä väliä. Tärkeintä on elää hetkessä.
Ihan sama asia on tärkeää, kun tuijottaa merelle.
Dettmannkin oli juuri lähdössä kävelylle. Hänellä oli rekrytointipalaveri ulkoilmassa. Mutta se on salaisuus.
Urheilu ja ulkoilu eivät ole vastakohtia. Voi tehdä kumpaakin.
Ulkoillessa voi kiertää toiset kaukaa. Voi mutkitella ja vetäytyä. Räkäjuoksussa ei voi tehdä niin. Älkää kysykö miksi.
Anna-Stina Nykänen kirjoittaa Yksin kotona -kolumneja etätyönä kotonaan Töölössä. Hän liikkuu vilkkaasti verkossa, seurustelee somessa ja piipahtaa harkiten ulkona.


lauantai 4. huhtikuuta 2020

Koronaviikko neljä

Ma 6km  (avg 130 ka 5.03min/km) juosten töihin,  10km (avg 137 4.31min/km)+5x100m +3x30 penkille nousua
Ti 2km vr +8xKeuruun maili kiihtyvä 4-3.35 (avg 155 ka 3.46min/km) +3km vr
Ke 10km+selkiä/vatsoja (avg 131 ka 4.48min/km)+hieronta
To 3km vr +12x1min mäkivetoja/hölkkä pal+mäen alla 100m spurtti +3km vr
Pe aamu 6km töihin (avg 131 ka 5.03min/km), 12km (avg 133 4,47min/km) töistä kotiin 
La 16km kiihtyvä +3x30 penkille nousuja +20min kuntopiiri
Su 24km pitkälenkki
______________
 121km juoksua

Teemu Toivonen vieraili Kuopiosta meidän treenissä
Omien laskujeni mukaan tämä viikko oli neljäs viikko Korona hässäkkää. Omaan perustekemiseen massiivisilla rajoituksilla ei kaikesta huolimatta ole juurikaan ollut vaikutusta. Käyn töissä normaalisti, käytän etätyöyhteyksiä asiakasneuvotteluissa ja hyödynnän työmatkajuoksua viikkokilometrien keräämisessä. Anteron treenit ovat pyörineet normaalisti ja viikonlopuillekin on ollut selkeät systeemit. Aika paljon on muuten tullut oltua kotosalla sisätiloissa kaupassa käyntejä lukuunottamatta. Juurikaan se ei arjesta eroa, siitä mitä urheilija perustekemisessään tekee.

Työviikko alkoi maanantaina parilla lenkillä. Juoksin töiden jälkeen kotiin kympin verran ja rullailin hyvän tuntuiset 5x100m. Olin tilannut uuden patjan Jyskistä, joka piti tulla klo 17. Odottelin tuontia puoli seitsemään saakka hieman jo hermoille. Ilmeisesti aikataulu oli mennyt uusiksi jonkun huonekalun kokoamisen kanssa. Patjan kuitenkin sain ja se oli pääasia.

Tiistaina alkoi pyryttämään luntaa juuri kun olimme alottelemassa treeniä. Lumi tuli vielä tuulen kanssa ja teki treenistä aika arktisen. Hyvällä asenteella hieman normiaalia hitaammin juosten saimme kahdeksan kierrosta kierrettyä porukassa. Pysyin tällä kertaa viisi kierrosta Alexin ja Teemun vauhdissa. Astetta paremmin jälleen ja kunto on nousussa. Lopputreenistä maa oli jo valkoinen ja pari senttiä uutta lunta. Kilometrivauhdit olivat: 4.00, 55, 57, 49, 49, 41, 43, 46, 35, 48, 39, 38 ja 42,

Keskiviikkona olin melko väsyksissä. Päätin kuitenkin hölkätä kevyen kympin töiden jälkeen ennen Timon klo 18 hierontaa. Vaihtoehtona olisi ollut pitää lepopäivä, mutta aikaa oli hyvin käydä lenkillä töiden jälkeen.

Torstaina odottelin, että juoksu olisi kulkenut hyvin. Se oli kuitenkin hieman takkuista loppua kohti parantuen. Arvioisin työrasituksen näkyvän myös juoksussa ja ylimääräistä hässäkkäähän Korona on saanut aikaan. Treenaaminen aika pian töiden jälkeen on sinänsä tuttua puuhaa ja vaatii asennetta puolen tunnin kotona piipahtamisen jälkeen olla treeneihin menossa. Nykyään ajelen autolla Hipposhallille, mistä verryttelen juosten treenipaikkaan, tällä kertaa Savelan mäen alakohtaan. Tiistaina treeneissä olleen Teemun piti tulla myös mäkivetoja juoksemaan, mutta jonkinlaisen sekaannuksen vuoksi hän veteli lyhyempää Kyllön terveysasemalle nousevaa mäkeä.

Olen kovasti yrittänyt houkutella treenikaveri Alexi Ruokamoa liittymään Stravaan niin saataisiin hänen mäkivetoaika tilastoitua. Veikkaan hänen juoksevan 52-54 pintaan siinä, missä itse olen nopeimmillaan juossut 57s ajan. Itse asiassa Aleksi Niemelä kävi viikolla tinttaamassa mäen kertaalleen juoksulenkkinsä yhteydessä ja sai täsmälleen saman ajan kuin minulla, Jonathanilla ja Ollilla. Kävin hieman jopa stalkkaamassa Alexin treenejä Polar Flowssa ja tulin sen perusteella hän etenee minuutissa jopa 370 metriä (viimeinen veto) siinä missä itse 340m. Alexin maksimi vauhti on ollut 2.29 ja keskivauhti 2.55. (itsellä 3.07). Hurja KOM (king of the mountain) ennätys siis saataisiin, jos vain mies liittyisi Stravaan. Kelloissa on toki aina hieman eroa ja leikkimielistä Strava segmenteistä voitosta taisteleminen, mutta silti.. Sanottakoon vielä, että hyväksyttävää on vain juosta mäkivetopätkä niin että se on mäkitreenin sarjan loppupään veto. Ei siis niin, että kerran käy tinttaamassa mäen ja lähtee kotiin...



Odottelua odottelua..

Ma 1h pyörällä töistä kotiin + kuntopiiri Ti 4km vr +koord + Hipposhalli rullauksia +2km vr (ei vetoja) Ke 3km töihin +kuvailua + 20km t...