Viikko 23.

Ma 8km +hieronta
Ti 5km +koord +5x80m +9x200m  (33-32s)+2km vr +aitakävelyä
Ke LEPO
To 4km vr Harjulle (polveen tuntui) ->venyttelyä +3km hölkkäilyä +aitakävelyä+päkiähyppyjä
Pe LEPO (hieronta)
La 5km alkuverr. +Kuikka hölkkä n.11km 45.50 sija 1. (max syke 189!) +2km vr
Su 75km pyöräilyä uudella Fokus Cayolla
_________________
yht. 46km juoksua  +75km pyöräilyä

Uusi Focus ja vanha Atala

Tällä viikolla saapui vihdoin matkahuollon kautta Helsingistä Cyclo Centeristä ostamani pyörä. Tein kaupat perjantaina puhelimitse ja lähetys tehtiin maanantaina. Matkahuollolla ei tällä kertaa ollut kiirettä kuljettaa fillaria Keski-Suomeen ja sain käydä sitä kolme kertaa kyselemässä. Lähetys saapui onneksi perjantaiksi ja sain laitella pyörää ajokuntoon.

Alunperin odottelin lähetystä jo keskiviikoksi ja treenien puolesta se olisi sopinut paremmin ohjelmaan. Tiistaina nimittäin polveen alkoi jomottaa treenissä ja jouduin passailemaan juoksusta. Luulen, että sunnuntain pitkä pyöräily ja lauantain reipas lenkki olivat kova rasitus polvelle. Pyöräily ei itsessään ärsytä polvea vaan lihaksistoa laajemmin ja esimerkiksi lähentäjät rasituvat pyöräilystä. Lisäksi pienikin kireys reiden ulkosyrjällä tuntuu polvessa/juoksussa.

Huilailin siis keskiviikon ja tein ajan kuluksi yhden fillarivideon. Siinä ajeleskelin vielä vanhalla Atalalla hienoissa Äijälänrannaan maisemissa. Torstaina lähdin kokeilemaan juoksua, mutta jo 4km verryttelyn aikana Harjulle polveen alkoi tuntua. Venyttelin jonkin verran Harjulla reiden ulkosyrjää ja pystyin taas hieman juoksemaan. Tapasin myös lääkärin, jolle olin aiemmin näyttänyt polveani. Hän oli samaa mieltä kuin aiemmin, eli patellaan tullut repeämä kyllä paranee aikanaa. Siihen tosin menee aikaa ja jossain vaiheessa pidempi lepo voi hoitaa vaivan pois.

Seppo Puttonen ja minä kisan jälkeen

Perjantaille otin toisen hieronnan ja hän käsitteli vamma- aluetta sekä takareiden ulkosyrjää, missä myös tuntuu kireyttä. Ohjeena lähentäjän venyttelylle oli inkkariliike. Lauantaille olin ilmoittautunut jo viikkoa aiemmin Kuikka hölkkään. Osallistumismaksuun sisältyi keittolounas ja sauna. Reitti oli noin 11km mittainen ja alkumatkan metsäautotie muuttui metsässä rämpimiseksi. Eksyin reitillä itse asiassa kahteen kertaan, kun en 3km juottopisteen kohdalta osannut poiketa polulle vaan jatkoin metsäautotien kääntöpaikalle, mistä jatkui kaksi polkua. Olin epävarma sinne päästyäni ja palasin takaisin. Vastaan tuli kaksi juoksijaa, jotka lähtivät perääni. Ilmeisesti seuraavat osasivat kääntyä polulle, joka oli huonosti merkitty. Heti tässä vaiheessa olin siis väärällä reitillä. Jatkoin kulkua epävarmana. Välillä vastaan tuli oransseja nauhoja ja arvelin olevani reitillä.

Toinen eksyminen tapahtui hyljätyn metsässä olevan talon kohdalla. Etsin kuumeisesti viitoitusta ja huomaamattani kiersin ympäri ja palasin takaisin reitille. Pian vastaan tuli juoksija ja nöyrryin kysymään, kumpi on tällä kertaa väärään suuntaan menossa. Hän sai vakuuteltua olevansa oikeassa ja lähdin seuraamaan häntä. Pian olimme taas isommalla hiekkatiellä. Alkuverryttelyssä olin juossut samaa tietä ja tiesin maaliin olevan kilometrin verran. Iskin kaverista ohi ja kilometri tuli aika vauhdikkaasti. Ilmeisesti viikon lepäilystä johtuen syke naputti todella korkeita lukemia ja maksimi 189 on sellainen, mihin ei vuosiin kroppa ole pystynyt. Muuten keskisyke hyvä kuntoisena kisassa on 170 paikkeilla. Joka tapauksessa helle (+27c?) ja raskas reitti  (ajoittain metsäkoneen ajamaa/ pilaamaa polkua) pitivät sykkeen koko kisan aikana korkealla, vaikka kilometrivauhdit olivat välillä todella hitaita. Kellolla ne olivat 3.31, 3.56, 3.24, 4.28, 5.26, 4.29, 4.53, 6.17, 4.19 ja 3.24.

Ränssin kievarin kauniissa maalaismiljöössä sijainnut kisapaikka oli sinänsä hieno paikka vierailtavaksi. Myös palkinnot olivat ihan hyvät ja ilmeisesti järjestäjä oli saanut juoksulle mukavasti tukijoita. Ensi vuodelle luvattiin parempaa viitoitusta reitin varrelle. Omalta osalta loppupäivä meni polkupyöriä rassaillessa. Pesin sekä vanhan, että uuden kulkupelin ja käsittelin pinnat aineella, joka hylkii likaa. Tänä aamuna satoi vettä, mutta pääsin ennen puolta päivää testaamaan uutta Focus Cayoa tutulla Toivakan lenkillä. Tuuli oli melkoinen koko matkan ja keskivauhti jäi melko hiljaiseksi. Pyörä kuitenkin tuntui hyvältä.

Viikko 22.

Ma 11km vesisateessa +hieronta
Ti 5km vr +koord+5x100m +3x5x100m kovaa (nurmella) +4km vr
Ke 1h vesijuoksua
To 5km vr Vaajakoskelle +koord+4x1000m/3min pal (syke max 177) (vauhdit 3.12,13,10,07) +6x100m +2km vr +kuntopiiri
Pe 50km pyöräilyä tuulessa (25,1km/h)
La 2km+13km tv-reipas +2km
Su 70km pyöräilyä
_________________
yht xx 

Vaajakosken treeni :)

Helatorstain viikko alkaa piakkoin olla paketissa. Töiden puolesta viikko on tiennyt lyhyttä ja mukavaa kolmipäiväiväistä rupeamaa, sillä otin perjantain vapaaksi. Aikaa oli siis harrastuksille ja nukkumiselle.

Maanantaisin mulla on nykyään ollut hieronta. Ajankohta tuntuu ihan sopivalta, sillä seuraavana päivänä juoksu on usein kulkenut ihan hyvin. Edellisen viikon ja viikonlopun jäljiltä kroppaan on aina ehtinyt kertyä rasitusta, joka ainakin lihasten puolelta poistuu käsittelyssä. Polvivaivaa olen edelleenkin potenut ja motivaation ylläpitämiseksi olen päättänyt lisätä pyöräilyä ohjelmaan.

Juoksijaksi tullaan juoksemalla on vanha sanonta. Olen yrittänyt tehdä ns pääharjoitukset juoksemalla ja esimerkiksi tiistaina ylläpitää nopeaa juoksutuntumaa. Polvi kesti ihmeellisen hyvin nopeammat sataset nurmikolla kun vielä talvella polven jänne alkoi kinnata nopeita liikkeitä tehdessä. Rullaukset sujuivat ihan mukavasti ja kiva oli Harjulla muutenkin pyörähtää.

Seuraavana päivänä eli keskiviikkona päätin pitää juoksemattoman päivän ja hyvin motivoituneena siirryin työpäivän jälkeen uimahallin puolelle vesijuoksua tekemään. Sitä ennen olin käynyt kirjastolla lukemassa vanhoja Fillari lehtiä. Olen nimittäin suunnitellut uuden polkupyörän ostoa ja ihan ei sikaa säkissä viitsisi ostaa.

Helatorstaina oli Harjulla jalkapallopeli ja menimme Anteron porukalla Vaajakoskelle. Verryttelin sinne juosten ja kuulostelin kropan tilaa. Aivan hyvää kulkua ei ollut ja jouduin tyytymään 3.10 vauhtisiin tonneihin. Reilusti kovempaa juoksivat Alex ja Valtteri. Tavoitteena on ollut vauhtien hakeminen kilpailuita varten, mutta oma kunto on vielä kesken. Toivotaan, että Kalevan kisoihin mennessä saan kammettua itseni edes kohtalaisen hyvään kuntoon.

Perjantaina ulkoilin pyörän satulassa melkein 15-20m/s puhaltavassa säässä sellaiset 50km. Unohdin sykevyöstä sen osan, joka mittaa sykettä. Garminin Edge 830 tarjosi kuitenkin paljon mielenkiintoista seurattavaa lenkin ajaksi ja kuvailin pitkästä aikaa myös videon.

Viikko 21.

Ma 6km juosten töihin, 10km töistä kotiin
Ti 5km +koord+4x100m +8x200m/2min pal (32-30s) +4km vr
Ke 40km tempoajoreitti vastakkaiseen suuntaan  (kellolla, Stravassa)
To 10km (sis.6x100m) +kuntopiiri
Pe 6km juosten töihin, 10km töistä kotiin
La 2km+13km reipasta (4min vauhtia 160 sykkeellä-huono kunto?) +2km 
Su 70km pyöräilyä Matin kanssa (Stravassa)
_______________
72km juoksua ja 110 km pyöräilyä

Sisäänajo tehty keskiviikkona

Taas on yhdessä viikossa ehtinyt tapahtua aika paljon. Alkuviikosta odotin into pinkeänä uuden pyöränmittarin (Garminin 830) saapumista postitse. Keskiviikkona sain postilaatikkoon tiedon mittarin saapumisesta. Siltä istumalta lähdin Citymarkettiin arvolähetystä hakemaan. Samalla ostin Budjet sportista uuden pyöräsatulan. Asensin satulan sekä mittarin kiinnikkeen ja sensorit (vauhti ja kadenssimittari). Kello läheni jo seitsemää kun lähdin aivan fiiliksissä testailemaan "pyöräilytietokonetta". Tavoitteeksi olin asettanut vastakkaiseen suuntaan sen lenkin kiertämisen, minkä fillaroin viime perjantaina. Järkeilin, että reitti olisi sopiva vauhtiajoon tulevaisuudessa eli voisin yrittää jonkin asteisia kovempia ja hengitystä ahdistavia lenkkejä tehdä tuolla reitillä. Matkalle osuu sopivasti pari mittapätkää, joita voi mittarista seurata samaan aikaan kun pyöräilee sitä. Se motivoi aika paljon yrittämään kunnolla ja pärjäämään edes jollain tavalla. Ennätykset pätkillä on hallussa kovilla pyöräilijöillä ja keskivauhti heillä aivan tähtitieteellinen. Itse olen tyytyväinen 30km/h keskivauhtiin ja tavoitteena on yhden pätkän lisäksi joskus vetää koko lenkki tuolla keskivauhdilla. Kerran olen siihen pystynyt ja muista kun isommalla porukalla Keuruun tiellä tuota vetelimme. Vaatii vielä aika lailla pyöräilykilometrejä, että siihen pystyn. Joka tapauksessa, kun juoksu saattuu polviin niin on motivoiduttava korvaavaan harjoitteluun ja mielestäni pyöräily on ihan hyvä ratkaisu siihen.

Tällä viikolla maanantaina kävin hierojalla, joka palautti mukavasti jalkoja. Tiistain kaksisataset kulkivat ihan mallikkaasti eikä polvi ottanut pahemmin nokkiinsa. Silti olen järkeillyt keskiviikon olevan ihan hyvä pyöräilypäivän tulevana kesänä. Lenkki palauttaa jalkoja torstain toista vetotreeniä varten ja samalla auttaa toivottavasti siinä, että polvivaiva vielä joskus on historiaa.

Pojat lähtövalmiina syksyisessä säässä

Torstaina juoksu oli vähän jäykän tuntuista, mutta uskoin palautuvani lauantain Tikkala10 kisaan. Tarjolla olisi ollut myös sunnuntaille 10000m Saarijärvellä, mutta oli ihan järkevä veto jättää se väliin. Itse asiassa torstaille olisi ollut Harjulla tarjolla 3000/5000m, mutta päätin jättää senkin väliin, vaikka alunperin harjoitusmielessä ajattelin juoksevani siellä. Sen sijaan tyydyin kannustamaan poikia ja ikuistamaan videolle tuotakin arvokasta juoksua.

Akillesvaivoista kärsinyt Matti pitää saada vielä viivalle!

Lauantaille yritin saada autokyytiä Tikkalaan, mutta en onnistunut siinä. Taloyhtiöllä oli siivoustalkoot klo 13 ja monta kertaa olemme jättäneet ne väliin. Ajattelin juoksevani kotiolosuhteissa oman kovemman treenin ja mennä haravoimaan ulos talon muiden asukkaiden kanssa. Treeni sinänsä sujui ihan ok, mutta 4min vauhti 160 sykkeillä ei ollut mitään hurjaa tykitystä. Polvea jomotti normaalisti loppupäivän. On kuitenkin ehkä ihan hyvä idea saada iskutusta säännöllisesti ja yrittää tehdä kovemmat harjoitukset juosten. Toinen tärkeä asia on osallistua Anteron treeneihin. Siitä muodostuu sopiva viikkorytmitys eikä masennukselle ole sijaa. Juoksu tulee täysipainoisesti ohjelmaan kun on sen aika. Siinä välissä pitää hankkia hiema pyöräilyvehkeitä ja ehkä jopa uusi hiilikuituinen maantiekiitäjä.



 

viikko 19. ja 20.

Ma 1h vesijuoksua
Ti 4km vr +koord +3x80m +10x200m/200m pal (34-32s) 10x80m (20m kiihdytys+rullaus+kiihdytys) +4km vr
Ke LEPO
To 4km +koord +3x80m +8x400m/400m pal (71,70,71,71,69,69,68,68) +5x80m +2km vr nurmella
Pe 6km töihin +13km töistä kotiin (avg 131 ka 4.57min/km)
La 3km +8km reipas/kova (160 sykkeellä 3.50-30)+2km +kuntopiiri
Su 6km kokeilulenkki (polveen tuntui)..
_________
yht. 72km

Ma 1h vesijuoksua +hieronta
Ti 4km +koord +3x80m +4x1000m/3min pal (3.10, 08, 08, 05) +5x100m (kiihdytys+kevennys+kiihdytys) +aikakävelyä +hypyt ylös +2k vr
Ke 6km aamulenkki -> matkustus +14km lenkki Fiskarssissa
To aamu 6km turismikierros Fiskarssissa -LEPO
Pe 8km Suzuki autohuoltoon, 40km iltalenkki pyörällä
La 10km (sis 6x100m), 4km kävelyä Leivonmäen kansallispuistossa
Su 65km pyörälenkki
_____________
yht. 67km juoksua 107km pyöräilyä

Kesällä kovaan käyttöön tuleva Atala

SM-maastojen jälkeinen palautuminen lähti liikkeelle vaihtelevasti. Heti maanantaina olin hierottavana sen jälkeen kun olin tunnin verran tehnyt vesijuoksua uimahallilla. Luulen veden rentouttavan aika lailla lihaksia ja hieronta siihen päälle vielä tehostaa palauttavaa vaikutusta. Ainakin seuraavana päivänä tunne oli hyvä radalla, kun kokeilin nopeamaa juoksua Alexin peesissä. Vauhdit ei päätä huimannut, mutta olin silti tyytyväinen 34-32 kaksisatasiin.

Seuraavalle päivälle oli merkattu lepopäivä ja pidin sen käymällä morjestamassa Jouni Haataista, joka oli kaupungissa käymässä. Päivä meni mukavasti ilman treeniä. Seuraavana päivänä oli aika freesi olo juosta kahdeksan kappaletta nelisatasia. Kulku Alexin ja Jonathanin peesissä oli ihan hyvä enkä arvannut polven ottavan nokkiin. Tein jopa ohjelman mukaisia loppukiihdytyksiä, joissa alku kiihdytyksen jälkeen juoksua rentoutetaan ja kiihdytetään uudelleen 20m ennen maalia. Ilmeisesti mondo sopii minulle, sillä ajoittain juoksussa oli helppouden tunnetta.

Perjantaina ulkoilin pari lenkkiä ennen kuin lähdin ajalemaan Parkanoon äitienpäivän viettoon. Lauantaina en kiirehtynyt treenin kanssa ja puuhastelin kaikkea mukavaa kuten imuroin autoa jne. Lähdin alkuillasta juoksemaan kovempaa harjoitusta ja tiesin jo etukäteen, että 3.30 vauhti on liian kovaa. Yritin juosta kiihtyvävauhtisesti ja tiesin reitille sattuvan alamäkeä loppumatkasta. Pääsin tavoitevauhtiin hetkeksi aikaa ja sain todeta tekeväni paljon töitä, vaikka juoksin alamäkeen. Loppuverryttelyn aikana juoksu ei tuntunut erityisen kevyeltä, mutta arvelin jalkojen olleen vain hiukan rasittuneet viikon treeneistä. Seuraavana päivänä sunnuntaina lenkki jäi kuitenkin kuuteen kilometriin. Juoksu ei kerta kaikkiaan kulkenut ja oli vaikean tuntuista. En lähtenyt väkisin suorittamaan pitkää lenkkiä vaan tyydyin lyhyempään. Olisin pyöräillyt, jos pyörä olisi tullut mukaan Jyväskylästä.

Alkuviikosta kävin maanantaina uudemman kerran uimahallilla vesijuoksemassa ennen Timon hierontaa. Vasemman reiden ulkosyrjä oli jälleen hiukan kireällä ja sen käsittely teki hyvää. Seuraavan päivän tonnit kulkivat olosuhteisiin nähden ihan hyvin poikien peesissä. Anterolle hieman lupailin, että en juokse Harjulla toukokuun kisoissa, mutta katsotaan josko sitä lähtisi treeninä juoksemaan.

Juoksuturismia Fiskarssissa

Keskiviikkona oli siirtyminen Fiskarssiin, jossa sijaitsee tunnetun saksimerkin syntysija. Pienessä kylässä tehtiin aikoinaan Fiskarssin tuotteita ja vanhalle sukupolvelle tuttuja maatalouden auroja. Nyt paikka on Helsinkiläisten ja turistien viikonloppukohde pienine kauppoineen ja ravintoloineen. Meillä oli siellä töihin liittyvä koulutuspäivä mukaan olin pakannut lenkkarit. Pitkän matkustamisen jälkeen ehdin lenkille iltakahdeksalta ja lähdin tutustumaan Fiskarssin reitistöön. Löysin kylästä 300m mittaisen hiekkapintaisen urheilukentän sekä monta historiasta kertovaa rakennusta. Vielä seuraavana päivänä aamulenkillä kolusin nurkkia. Jalat kipeytyivät aika lailla runsaasta istumisesta johtuen. Torstain iltatreenit Jyväskylästä jäivät väliin, enkä perjantaina edes ajatellut juoksevani kovempaa. Tyydyin pyöräilemään illalla, kun aamulla olin vienyt auton määräaikaishuoltoon ja hölkkäillyt kotiin.

Lauantaina oli mukava retkipäivä Hannen kanssa Leivonmäen kansallispuistoon. Jalat saivat kevyttä rasitysta ja ehkä aavistuksen palautuiva kevyestä liikunnasta. Keli lämpesi kesäisen kauniiksi ja +20 astetta tuntui jopa kuumalta. Sunnuntaille sain vanhan kamun, Sillanpään Teron mukaan pyörälenkille.