Ma 6km juosten töihin, 12km töistä kotiin (sis 5x100m)
Ti 5km+koord+3x100m +2x2000m/3pal (6.21 ja 6.20) +2x400m/3pal (71s ja 69s) +6km vr = 17km
Ke 6km juosten töihin, 12km töistä kotiin (sis 5x100m) +hieronta
To 9km+6x100m
Pe 6km (sis. 3x1min kisavauhtia)
La 2km vr +SM-maraton 42,195m: 2.33.21, sija: III !
Su LEPO
__________________
yht. 115km
Jälleen on saatu yksi projekti päätökseen. Matka sinne oli ihan mielenkiintoinen ja palkitseva. Vuosi sitten olin Lahden SM-maratonilla juottamassa Anteron kanssa Konstaa ja Mattia. Tuolloin ajatus alkunsa maratonin juoksemisesta kotikaupungissa vuoden päästä. Olen juossut vuosina 2009 (hopeaa) ja 2013 (kultaa) Rantaraittia pitkin onnistuen kiitettävästi. Tunnetila molemmissa oli sen verran mahtava, että päätin yrittää vielä kerran onnistumista.
Aloitettuani kokopäiväiset työt 2014 Jyväskylän kaupungilla ovat juoksukilometrien määrät laskeneet. Niin sanottu kova panostaminen päättyi tuolloin, sillä työn ja liian kovan treenin yhdistämisessä ei ole järkeä. Kuitenkin kahdenkymmenen vuoden juoksun harrastaminen on luonut hyvät pohjat, jotka kestävät hieman pienemmilläkin treenimäärillä.
Iso syy ns. himmailuun on ollut SI-nivelen alueella olevat kulumat ja sen aiheuttama ns. pakaran jämähtäminen (viisi kertaa jo 2,5v sisällä). Vaiva on inhottava ja lääkäritkin ovat tutkineet asiaa. Lääkkeenä on keskimmäisen pakaralihaksen vahvistaminen ja oikea balanssi harjoittelussa. Ihmeellistä tarinassa on, että viime marraskuun edellisen pakaran jämähtämisen jälkeen vammatilanne on ollut hyvä. Hiihdin talvella sekä kävin salilla tekemässä voimaa. Kevään ja kesän mittaan en ole tehnyt yhtään pyörälenkkiä, koska pakara on kestänyt juosten tehdyt pitkätkin lenkit.
Maratonluottavaisuus on siis kesän ja alkusyksyn mittaan saanut vahvistusta hyvien treenien myötä. Ratkaiseva nytkähdys juoksukunnon suhteen tapahtui kesälomalla juuri ennen Kalevan kisoja (siellä kymppi 31.43 ja 7s sija) sekä parin viikon Sestrieren leirillä Italiassa. Sen jälkeen olin viikon flunssassa, mutta kuumetta ei ollut eikä isoa lovea harjoitteluun tullut. Päätin kuitenkin olla kilpailematta ennen maratonia ja keskittyä treeneihin.
Viimeiset viikot ennen maratonia menivät hyvin. Viikonlopun pitkät lenkit lyhenivät ja ajatukset alkoivat olla maratonilla. Kesäloman jälkeen en muistanut ottaa perjantaita vapaaksi töistä ja siis normaalin työviikon päätteeksi juoksin maratonin.
Kisaviikolla testailin kisakenkiä juoksemalla radalla muutaman kovan kaksitonnisen. Vauhti oli pikkasen ylikovaa, mutta tavoitteena olikin hyvän juoksuasennon hakeminen sekä kropan viilaus tulevaan koitokseen. Kisaluottamus parani treenin myötä ja uskoin pystyväni 3.30 tonneihin koko kisan ajan. Muuten tämän hetken maratonkunnosta ei ollut tietoa.
Varsinainen valmistautuminen maratoniin alkoi keskiviikkona, jolloin kävin hierojalla ja aloin tankata. Söin monipuolista sekaravintoa aika lailla normaaleja määriä ja sen lisäksi vielä ennen nukkumaan menoa esim. banaanin. Juomapullot olin hankkinut edellisviikonloppuna Kärkkäisiltä, mistä ostin myös urheilujuomat ja geelit. Viikolla värkäsin pulloihin kiinni geelit ja kirjoitin tussilla korkkiin nimen ja km-kohdan, missä juomaa pitäisi tarjota. Meillä oli hyvä tiimi, joka tarjosi juomapullon käteen juottopaikalla. Oli siis yksi stressitekijä vähemmän.
Perjantaina Hanne juoksi Valon kympin hyvin alle 50min ja olin fiilistelemässä kisapaikalla. Vein samalla juomat järjestäjille. Yritin palata kotiin huilailemaan mahdollisimman aikaisin, sillä seuraavana päivänä olisi savottaa tiedossa.
Kisapäivänä asvaltti oli märkä sateen jäljiltä, mutta keli onneksi parani päivän mittaan. Lähdimme Jaakon kanssa liikkeelle räväkästi ja rinta rinnan juoksimme ensimmäisen kilometrin. Oma juoksu kulki hyvin, mutta tiesin noutajan tulevan jatkaessani samaa tahtia. Henri Ansio tuli takana ja jatkoimme juoksua sulassa sovussa. Esittelin Henrille Jyväskylän kaupunkia ja aloin tasaisesti jäädä hänestä toisen kierroksen aikana. Juoksu ei tuntunut pahalta, mutta kovempaa ei päässyt. Sykkeet itse asiassa tippuivat. Ajatuksissani oli vain maaliin pääsy jalat ehjinä. Olisin jo kolmen järven kierron jälkeen mielelläni juossut maaliin, mutta yksi kierros oli vielä jäljellä. Ja silloin vasta kilpailu alkoi.
Neljännellä kierroksella huomasin vauhdin tippuvan edelleen lähemmäs 3.50/km. Erkki juoksi Alban kohdalla vierelläni ja kannusti. Fysiikan laitoksen jälkeen edellä oli kierroksella ohitettavia hitaampia juoksijoita eikä vauhti parantunut. Hieman ennen Suuruspäätä (Kuokkalan siltaa) seurakaveri ja treenikaveri Jonathan Kilpelä viiletti ohi. Ajattelin siinä vaiheessa olevan aivan sama olenko maalissa neljäs tai viides. Sain kuitenkin kuulla edellä juosseen A-P Niinistön keskeyttäneen ja kyseessä olevan pronssikamppailun. Jonathan pääsi jo muutaman askeleen karkuun kun virittelin raastovaihdetta. Hieman ennen Viherlandian siltaa pääsin hänestä ohi ja painoin menemään. Hän jäi selkeästi ja ajatuksissani oli vain vauhdin ylläpitäminen. Edessä olisi vastatuuliosuus Vaajakosken moottoritien reunaa pitkin. Katselin kelloani ja aloin uskoa mitaliin pari kilometriä ennen maalia. Maaliin tulo oli jälleen koko kisan paras asia. Tuulettelin reilusti ja läpsyttelin käsiä. Maalissa odotti JKU:n toimitsijaporukka. Minua heiteltiin ilmaan kuten voittajaa, onniteltiin ja tarjoiltiin shampanjaakin seuran Kalevan maljan voiton ratkettua. Tunnelma maalialueella oli sanoin kuvaamattoman hieno ja kokemisen arvoinen. En unohda koskaan vuoden 2017 maratoniakaan kuten edellisiä. Kokemuspankkiin kertyi taas hieno kilpailu ja olen iloinen muidenkin onnistumisista (erityisesti Jaakon voitto!).
Jälkikäteen kisan kulkua selvitellessäni huomasin Jonathanin ottaneen minua paljon kiinni viimeisen kierroksen aikana. Hän oli ottanut yli minuutin keulan kiinni lyhyen matkan aikana ja siksi jäi, kun paransin vauhtia. Sykekin nousi reilusti, mikä kertoo että kiristämisen varaa näköjään oli. Pääasia oli kuitenkin maaliin pääsy ehjin jaloin. Pronssi oli toki tavoitteena ja tyydytti kisanälkää. Nyt edessä on parin viikon ylimenokausi ja sitten alkaa uusi projekti kohti ensi kesän Jyväskylän Kalevan kisoja.
(Osa kuvista Jaakko Nieminen)
Ti 5km+koord+3x100m +2x2000m/3pal (6.21 ja 6.20) +2x400m/3pal (71s ja 69s) +6km vr = 17km
Ke 6km juosten töihin, 12km töistä kotiin (sis 5x100m) +hieronta
To 9km+6x100m
Pe 6km (sis. 3x1min kisavauhtia)
La 2km vr +SM-maraton 42,195m: 2.33.21, sija: III !
Su LEPO
__________________
yht. 115km
Jälleen on saatu yksi projekti päätökseen. Matka sinne oli ihan mielenkiintoinen ja palkitseva. Vuosi sitten olin Lahden SM-maratonilla juottamassa Anteron kanssa Konstaa ja Mattia. Tuolloin ajatus alkunsa maratonin juoksemisesta kotikaupungissa vuoden päästä. Olen juossut vuosina 2009 (hopeaa) ja 2013 (kultaa) Rantaraittia pitkin onnistuen kiitettävästi. Tunnetila molemmissa oli sen verran mahtava, että päätin yrittää vielä kerran onnistumista.
Aloitettuani kokopäiväiset työt 2014 Jyväskylän kaupungilla ovat juoksukilometrien määrät laskeneet. Niin sanottu kova panostaminen päättyi tuolloin, sillä työn ja liian kovan treenin yhdistämisessä ei ole järkeä. Kuitenkin kahdenkymmenen vuoden juoksun harrastaminen on luonut hyvät pohjat, jotka kestävät hieman pienemmilläkin treenimäärillä.Iso syy ns. himmailuun on ollut SI-nivelen alueella olevat kulumat ja sen aiheuttama ns. pakaran jämähtäminen (viisi kertaa jo 2,5v sisällä). Vaiva on inhottava ja lääkäritkin ovat tutkineet asiaa. Lääkkeenä on keskimmäisen pakaralihaksen vahvistaminen ja oikea balanssi harjoittelussa. Ihmeellistä tarinassa on, että viime marraskuun edellisen pakaran jämähtämisen jälkeen vammatilanne on ollut hyvä. Hiihdin talvella sekä kävin salilla tekemässä voimaa. Kevään ja kesän mittaan en ole tehnyt yhtään pyörälenkkiä, koska pakara on kestänyt juosten tehdyt pitkätkin lenkit.
Maratonluottavaisuus on siis kesän ja alkusyksyn mittaan saanut vahvistusta hyvien treenien myötä. Ratkaiseva nytkähdys juoksukunnon suhteen tapahtui kesälomalla juuri ennen Kalevan kisoja (siellä kymppi 31.43 ja 7s sija) sekä parin viikon Sestrieren leirillä Italiassa. Sen jälkeen olin viikon flunssassa, mutta kuumetta ei ollut eikä isoa lovea harjoitteluun tullut. Päätin kuitenkin olla kilpailematta ennen maratonia ja keskittyä treeneihin.Viimeiset viikot ennen maratonia menivät hyvin. Viikonlopun pitkät lenkit lyhenivät ja ajatukset alkoivat olla maratonilla. Kesäloman jälkeen en muistanut ottaa perjantaita vapaaksi töistä ja siis normaalin työviikon päätteeksi juoksin maratonin.
Kisaviikolla testailin kisakenkiä juoksemalla radalla muutaman kovan kaksitonnisen. Vauhti oli pikkasen ylikovaa, mutta tavoitteena olikin hyvän juoksuasennon hakeminen sekä kropan viilaus tulevaan koitokseen. Kisaluottamus parani treenin myötä ja uskoin pystyväni 3.30 tonneihin koko kisan ajan. Muuten tämän hetken maratonkunnosta ei ollut tietoa.Varsinainen valmistautuminen maratoniin alkoi keskiviikkona, jolloin kävin hierojalla ja aloin tankata. Söin monipuolista sekaravintoa aika lailla normaaleja määriä ja sen lisäksi vielä ennen nukkumaan menoa esim. banaanin. Juomapullot olin hankkinut edellisviikonloppuna Kärkkäisiltä, mistä ostin myös urheilujuomat ja geelit. Viikolla värkäsin pulloihin kiinni geelit ja kirjoitin tussilla korkkiin nimen ja km-kohdan, missä juomaa pitäisi tarjota. Meillä oli hyvä tiimi, joka tarjosi juomapullon käteen juottopaikalla. Oli siis yksi stressitekijä vähemmän.
Perjantaina Hanne juoksi Valon kympin hyvin alle 50min ja olin fiilistelemässä kisapaikalla. Vein samalla juomat järjestäjille. Yritin palata kotiin huilailemaan mahdollisimman aikaisin, sillä seuraavana päivänä olisi savottaa tiedossa.Kisapäivänä asvaltti oli märkä sateen jäljiltä, mutta keli onneksi parani päivän mittaan. Lähdimme Jaakon kanssa liikkeelle räväkästi ja rinta rinnan juoksimme ensimmäisen kilometrin. Oma juoksu kulki hyvin, mutta tiesin noutajan tulevan jatkaessani samaa tahtia. Henri Ansio tuli takana ja jatkoimme juoksua sulassa sovussa. Esittelin Henrille Jyväskylän kaupunkia ja aloin tasaisesti jäädä hänestä toisen kierroksen aikana. Juoksu ei tuntunut pahalta, mutta kovempaa ei päässyt. Sykkeet itse asiassa tippuivat. Ajatuksissani oli vain maaliin pääsy jalat ehjinä. Olisin jo kolmen järven kierron jälkeen mielelläni juossut maaliin, mutta yksi kierros oli vielä jäljellä. Ja silloin vasta kilpailu alkoi.
Neljännellä kierroksella huomasin vauhdin tippuvan edelleen lähemmäs 3.50/km. Erkki juoksi Alban kohdalla vierelläni ja kannusti. Fysiikan laitoksen jälkeen edellä oli kierroksella ohitettavia hitaampia juoksijoita eikä vauhti parantunut. Hieman ennen Suuruspäätä (Kuokkalan siltaa) seurakaveri ja treenikaveri Jonathan Kilpelä viiletti ohi. Ajattelin siinä vaiheessa olevan aivan sama olenko maalissa neljäs tai viides. Sain kuitenkin kuulla edellä juosseen A-P Niinistön keskeyttäneen ja kyseessä olevan pronssikamppailun. Jonathan pääsi jo muutaman askeleen karkuun kun virittelin raastovaihdetta. Hieman ennen Viherlandian siltaa pääsin hänestä ohi ja painoin menemään. Hän jäi selkeästi ja ajatuksissani oli vain vauhdin ylläpitäminen. Edessä olisi vastatuuliosuus Vaajakosken moottoritien reunaa pitkin. Katselin kelloani ja aloin uskoa mitaliin pari kilometriä ennen maalia. Maaliin tulo oli jälleen koko kisan paras asia. Tuulettelin reilusti ja läpsyttelin käsiä. Maalissa odotti JKU:n toimitsijaporukka. Minua heiteltiin ilmaan kuten voittajaa, onniteltiin ja tarjoiltiin shampanjaakin seuran Kalevan maljan voiton ratkettua. Tunnelma maalialueella oli sanoin kuvaamattoman hieno ja kokemisen arvoinen. En unohda koskaan vuoden 2017 maratoniakaan kuten edellisiä. Kokemuspankkiin kertyi taas hieno kilpailu ja olen iloinen muidenkin onnistumisista (erityisesti Jaakon voitto!).
Jälkikäteen kisan kulkua selvitellessäni huomasin Jonathanin ottaneen minua paljon kiinni viimeisen kierroksen aikana. Hän oli ottanut yli minuutin keulan kiinni lyhyen matkan aikana ja siksi jäi, kun paransin vauhtia. Sykekin nousi reilusti, mikä kertoo että kiristämisen varaa näköjään oli. Pääasia oli kuitenkin maaliin pääsy ehjin jaloin. Pronssi oli toki tavoitteena ja tyydytti kisanälkää. Nyt edessä on parin viikon ylimenokausi ja sitten alkaa uusi projekti kohti ensi kesän Jyväskylän Kalevan kisoja.(Osa kuvista Jaakko Nieminen)
KALEVAN MALJA 2017
Seura
1. Jyväskylän Kenttäurheilijat
2. Tampereen Pyrintö
3. Lahden Ahkera
4. Turun Urheiluliitto
5. Espoon Tapiot
6. Helsingin Kisa-Veikot
7. HIFK-Fridrott Helsinki
8. Vasa Idrottssällskap
9. Lappeenrannan Urheilu-Miehet 139
10. Keski-Uudenmaan Yleisurheilu Tuusula 138
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti