Maastojuoksun eurooppacup 2019 (ECCC) Albufeira Portugal

Ma 10km +hieronta (avg 122 ka 5,27min/km)
Ti 1h 13km AlgerG kokeilu (80% kehon painosta, 4.30 vauhdilla, syke ka 121)
Ke 12km hiihtoa Lievestuoreella (avg 121 ka 11,2km/h)
To 1km+1h 15km AlterG kiihtyvä 5-3.30 (avg 131 ka 4min/km) +6km pyöräillen kotiin
Pe LEPO
La aamu 3km -lento, ilta 4km Albufeira
Su 3km kisaverkka +ECCC Maastojuoksun eurooppacup Albufeira 9,73km: 36,11 sija:100 +3km vr
___________________
yht. 82km (sis 12km hiihtoa)

Ma aamu 10km kevyttä (avg 125 ka 5.38min/km) ->lento nukkumaan klo 05.00
Ti 12km auton palautuslenkki (avg 131 ka 5.14min/km) +hieronta
Ke LEPO
To 6km juosten töihin, 10km kotiin (avg 138 ka 4.50min/km)
Pe 1km+13km hiihtoa +1km +sauna
La 3km+6x500m mäkijuoksua/hölkkäpal +4km vr
Su 20km pitkälenkki (pisin vuonna 2019!)
__________________
yht. 89km (sis 13km hiihtoa)

Miika, Jonathan, Jaakko, Roope ja Otto

Meitsin seitsemännet ECCC maastot on käyty. Edelliset ovat olleet 2009 Istanbul, 2010 Bilbao, 2011 San Vittoria Olonia, 2013 Castellon, 2014 Albufeira ja 2015 Quadaraja. Jonkin näköisestä perinteestä siis voidaan puhua ainakin omalla kohdalla. Myös Jaakko Nieminen on ollut kaikissa mukana Turkkia lukuun ottamatta. Juoksijat ovat siis vaihtuneet vuosien varrella, mutta perinne ei ole katkennut. Edellisestä osallistumisesta on tosin kulunut jonkin aikaa. Mielestäni ehkä liian kauan. Valinta kilpailuun on kuitenkin aina tapahtunut SM-maastojen joukkuemenestyksen perusteella ja välillä JKU:ta edellä ykköspaikalla on ollut Turun Weikot ja Turun Urheiluliitto. Turkkiin 2012 emme uskaltaneet matkustaa Istanbulin pommin vuoksi. Ensi keväänä pitää saada myös JKU:n ykköstykki Henri Manninen osallistumaan niin perinne saa jatkua. Yritän kammeta itseni kisakoneeseen taas vuoden päästä. 

Tänä vuonna maastojuoksun eurooppacupissa Portugalin Albufeirassa mukana oli ensimmäistä kertaa myös naisten joukkue, jotka menestyivät hyvin viime kevään Perniön SM-maastoissa. Heilläkin tuli pientä vaihtuvuutta joukkueeseen, joka saatiin jalkeille ja ekaksi juoksijaa olisi päässyt vielä nuorten kilpailuun osallistumaan. Suomea siellä edusti kuitenkin Lahden Ahkera. Poikajoukkueista Turun urheiluliitolla oli myös paikka, mutta he päättivät olla lähtemättä kisaan. 

Vuoden 2019 kisareissu käynnistyi siirtymällä perjantaina Jyväskylästä Helsinkiin pikkubussilla, jonka ylpeä kuljettaja sain olla. Majoituimme Tikkurilassa ja seuraavana päivänä lensimme Tukholman kautta Faroon Portugaliin. Helsingissä mukaan seurueeseen liittyi Antti, Roope ja Otto. Jaakko tuli Riiasta ja Katri Sveitsistä. 

Saavuimme Albufeiran Victoria hotellille alkuillasta ja ehdimme Jonathanin kanssa käydä tutustumassa kisareittiin. Polveen tuntui levosta huolimatta jonkin verran ja hieman epävarma olotila kisan juoksemisen suhteen jatkui. Illalla pidimme pienen joukkuepalaverin ja menimme nukkumaan. Kisa-aamun verryttelyn tein kävellen ja kuvailin actionkameralla videota, josta valmistui mielestäni ihan hyvä videokooste. 

JKU:n melkein koko porukka

Tunnelma alkoi nousta oman juoksun lähestyessä. Alkuverkka Jaakon ja Jonathanin kanssa meni lupaavasti ja tuntemukset maaliin asti juoksusta alkoivat vahvistua. Starttasin tarkoituksella maltillisesti. Kulunut kuukausi on ollut huonoa harjoittelun suhteen ja ainoastaan kisaviikolla tehty kiihtyvävauhtinen treeni AlterG:llä toimi kisaan valmistavana harjoituksena. Ajattelin pystyväni kisassa maksimissaan ehkä 3.30 kilsavauhtiin. Melko lähelle meni Garminin näyttäessä väliajoiksi 3.23, 3.32, 3.36, 3.39, 3.31, 3.42, 3.37, 3.32, 3.35 ja 3.36. Kello näytti tosin juostuksi matkaksi 10.15km eli aavistuksen yläkanttiin vauhditkin ovat.

Albufeiran vuoden 2014 kisaan verrattuna (sija 58 aikani 32.12) kisareitille oli kahteen eri kohtaan laitettu kolme kappaletta tukkeja, joiden ylitys polvivaivan vuoksi jännitti etukäteen. Pieni kisaadrenaliini päällä ja kovempaa vauhtia juostessa tukkien ylitykset sujuivat ihan kivasti. Polveen tuntui ensimmäisen kerran 4/5 kierroksen aikana. Edelläni juossut Otto joutui keskeyttämään ja olin tietoinen maaliin juoksun tärkeydestä. Vauhti pysyi kohtaisen tasaisena, sillä järjestäjien tulospalvelun mukaan kierrosajat olivat 1.41, 6.43, 6.49, 6.56, 6.52 ja 6.46. Sijoitukseni oli tasan sata, mikä on ainakin helppo muistaa vuosien päästä.

JKU:n naiset onnistuivat onnistuivat ihan hyvin ensikertalaisiksi kokonaissijoituksen ollessa 13. Miehet olisivat välttäneet peränpitäjän roolin juoksemalla yksi sijapiste paremmin (nyt 18s.). Päädystä on kuitenkin hyvä ponnistaa ja yksilösijoille 50-60 pääseminen edellyttää melkein 30min kympin kuntoa sen verran tasokkaasta kilpailusta on kyse.

Juoksun jälkeen edessä oli ryhmäkuvien otto ja kävelimme loppuverryttelyn jälkeen vielä meren rantaan poseeraamaan. Maisemat olivat aivan mahtavat ja auringonpaiste pilvettömältä taivaalta teki hyvää kalpeaihoisille. Testailin dronea ja sain aikaiseksi melkoisen loistavaa kuvaa. Paluumatka Suomeen oli edessä seuraavana päivänä ja matka kesti pienen iäisyyden. Olimme Jyväskylässä vasta 05.00 tiistaiaamuna ja seuraava viikko meni väsyksissä. Olin ottanut vapaaksi pari päivää töistä, mutta keskiviikkona oli jo arki edessä. Seuraavaksi edessä on polven kuntoon saaminen ja mahdollinen testijuoksu reilun viikon päästä. Kevättä kohti kuitenkin mennään positiivisin mielin!

Tulokset

https://s3.lap2go.com/events/2019/eccc-cross-country/Results_ECCCAlbufeira2019.pdf