torstai 31. elokuuta 2017

Viikot 34. ja 35.(flunssailua)

Ma 6km juosten töihin, 16km juosten töistä kotiin (sis. 4x100m)
Ti LEPO
Ke Leppälahdessa 10km +4x100m+kuntopiiri
To 5km+koord+5x100m urheilukentällä +6km =13km
Pe 8km juosten töihin -> Parkanoon, LEPO
La 12km Käenkosken maastoissa +4x100m
Su 20km puolipitkä ( avg145 ka 4.11/km)
__________________________
yht 85km

Ma 15km maastossa +5x100m
Ti 8km juosten töihin, 14km maastossa +5x100m
Ke 1km+13km reipas (4.39, 3.53,50,40,31,37,37,36,30,33,31,37,37 ja 3.36) (avg 156 ka 3.42)+uinti+1km +3x5 syväkyykkypyt
To 8km juosten töihin, 16km (sis. 6x100m)
La 13km +15km (4-2.50min/km, avg n.150) +2km vr =30km  +hieronta
Su 26km kevyttä maastossa
___________________________
yht. 148km

Viime viikko meni flunssaa potiessa. Vielä maanantaina oli normaali olo kun juoksin töihin ja sieltä kotiin. Illan ja yön aikana alkoikin sitten tuntua kurkussa. Tiesin, että hetki menee ennen kuin mies on jälleen kunnossa. Positiivisesti ajateltuna hyvä oli nyt sairastaa kun maratoniin on aikaa kolme viikkoa.

Työpaikalla vähän jokainen on köhinyt lomien jälkeen eikä senkään puolesta ihme, että tauti tuli myös mulle. Edellisestä flunssasta onkin pitkän aikaa, joten taisi olla aikakin. Yritin nuhasta ja väsyneestä olosta huolimatta käydä lenkillä päivittäin. Torstaina pyörähdin jopa Jaakkoa tervehtimään Vaajakosken urheilukentällä. Tein hänen kanssaan alkukoordinaatiot ja aukivedot yhtä aikaa ja vetotreenin alkaessa lähdin kotimatkalle. Ehkä ihan viisas ratkaisu, sillä kipeä kroppa ei tahdo ottaa vastaan treeniä ja pahimmassa tapauksessa paraneminen vain viivästyy.

Viikonlopuksi matkustin Parkanoon, missä vietettiin iskän 70-vuotissynttäreitä sunnuntaina. Lauantaina olisi periaatteessa ollut hyvinkin aikaa treenata paljon ja kovaa. Mies oli kuitenkin sen verran väsynyt ja nuhainen, että katsoin paremmaksi nukkua paljon ja palautua. Sunnuntaina juoksinkin puolipitkän puolireippaan hyvällä hiekkatiellä. Synttärijuhlat oli aika pian sen jälkeen ja mies pikkasen väsynyt. Illaksi palasimme Jyväskylään ja maanantaina oli taas työpäivä.

Kulunut viikko töissä meni jo paremmin eikä väsyttänyt yhtä paljon kuin edellisviikolla. Lisäsin myös juoksumääriä ajatuksena, että pari viikkoa ehtii juosta määrää ennen kisaviikon kevennystä. Yritin pitää jalkavoimia yllä juoksemalla maastossa. Keskiviikkona juoksin reipasta/ kovaa. Jalat tuntuivat hyviltä eikä hengitykseenkään pahemmin ottanut. 3.30 vauhti ei aivan pysynyt yllä ja annoin vauhdin tippua 3.40 nurkille. Pyrin muutenkin välttää turhaa runttausta ja väsymyksen tunnetta. Reippaan päälle kävin välittömästi järvessä viilentäytymässä. Tuntui, että jalat palautuivat hyvin. Viikonloppuna olisi tarkoitus reippailla uudemman kerran.

Keskiviikkona olisi ollut tarjolla ratakymppi Harjun uudella mondolla. Jätin sen kuitenkin väliin flunssailun vuoksi. Halusin lisäksi varmistaa sen, että jalat pysyvät juoksukuntoisina. Kova revittely kun olisi voinut kipeyttää pakaran kuten 2014. Silloin oli aloittanut työt pari päivää aiemmin ja istunut paljon. Syystä taikka toisesta sitkeä pakaravaiva on tuntunut kolmen vuoden ajan, mutta nyt ei pitkään aikaan ole ollut ihmeempiä ongelmia. Hierontaakin olen ottanut vähemmän kuin aiemmin. Ehkä kroppa on ollut balanssissa eli levon ja rasituksen suhde on ollut sopiva. Ehkä sitä vielä jotain oppii vanhoilla päivillä.

Aloittelin blogin päivitystä torstaina. Juoksin silloin kaksi lenkkiä, joista toinen oli ns. puolipitkä. Ajattelin, että kun kerta maratonille ollaan menossa tulee kilsojakin saada mittariin. 16km ei sinänsä ole pitkä lenkki, mutta kun aamulla olin jo juossut töihin ja töiden jälkeen juoksin töistä kotiin, on siinä jo urakkaa. Ehkä siitä syystä perjantaina oli pikkasen väsymystä kropassa. Sain Jyrkin iltalenkille mukaan. Hän oli pari viikkoa aiemmin vetänyt läpi täystriatlonin alle 10 tunnin ajassa. Se on suoritus se ja vaatii kestävyyden lisäksi kovaa päätäkin.

Lauantaina hyvin nukutun yön jälkeen lähdin Aleksin kanssa reippailemaan. Alle juoksin tunnin kevyttä ja satamassa törmättyämme ulkoilimme 4-3.50 kilometrejä 15 kappaletta. Alkumatkasta jaksoi vielä juosta mukavasti jutellen, mutta loppumatkasta oli hiljaista. Rasitus ei kummallakaan noussut liian korkeaksi. Pulahdimme järvessä ennen loppuverryttelyä. Meininki oli kaikin puolin hyvä ja saimme kummatkin hyvät treenit aikaiseksi. Parin tunnin palautuksen jälkeen kävin hieronnassa.

Viikonlopuksi sain Jounin ja Pauliinan kylään. Sunnuntaina juoksin toisen pidemmän lenkin kevyemällä vauhdilla Laajavuoren maastoissa. Olotila oli ihan ok, mutta flunssa tuntui ehkä hiukan kropassa. Lisäksi jalat oli hieronnan jäljiltä vähän löysät. Nuha alkaa olla ohi, mutta pientä yleisväsymystä vielä on jäljellä. Toivotaan, että saan ensi viikon treenattua vielä hyvin niin maratonviikon voi ottaa kevyesti. Se nimittäin on normaali työviikko eikä silloin ole syytä enää rasittua liikaa treeneistä.


keskiviikko 16. elokuuta 2017

Lomat lusittu

Ma 8km juosten töihin, töistä kotiin 15km+(sis. 10x100m)
Ti 5km+koord+5x100m+ 20x200m/200m hölkkä pal.(34-32s) + 5x100m+aidat+5km vr
Ke 16km Leppälahdessa +keskivartaloa
To 5km +koord.+5x100m +4x2000m/2min pal (3.25-20) +5x100m nurmi+aidat+5km vr
Pe aamu 8km juosten töihin, 14km juosten kotiin +uinti
La ap 9km+5x100m -> LEPO
Su 34km kiihtyvä (keskivauhti 4.05min/km, loppu: 6km: 3.50,6km: 3.30)+1km vr
_______________________
yht 148km

Ma 6km juosten töihin, 14km töistä kotiin (sis.6x100m) +jumppa
Ti 11km+4x100m
Ke LEPO
To 4km+8 kierr. Harjun puru (joka toinen kier. kovaa)+10x100m+hypyt+2km (yht24km)
Pe 8km juosten töihin, 12km töistä kotiin
La 36km (sis 5km 3.30) (ka 4.11 avg 152)
Su 23km puolipitkä rauhallinen (ka 4.40 avg 131)
_____________________
yht 135km

Paluu treenileiriltä on aina monisäikeinen. Alla on usein useita viikkoja hyvää harjoittelua ja lepoa. Paluu arkiympyröihin tietää kiireiden alkamista. Omalla kohdalla Sestrieren leirin jälkeen edessä oli maanantaina töihin meneminen. Se tietää 06.30 heräämistä ja väkisinkin yöunet jäävät lyhyemmiksi kuin lomalla, jolloin unta tuli n.3 tuntia enemmän per yö. Neljän kymmenen ikävuoden lähestyessä olen tänä kesänä huomannut levon ja nukkumisen merkityksen. Se, että näinkin hyvin juoksin Kalevan kisoissa johtui juuri suurelta osin nukkumisesta ja kropan palautumisesta kisakuntoon juuri oikealla hetkellä. Sestrieressä lukemani kirja Jani Lakasesta puhui juuri samasta asiasta.

Sestrieressä kohtasi vanha juoksijakolmikko: Jouni Haatainen, Mikko Tyni ja meitsi. Jouni on vanha kasin juoksija, joka nykyään juoksee paljon polkujuoksukisoja. Mikko on särmä treenaaja, jolla on ollut lukuisia vammoja. Silti mies puskee treenejä hyvällä motivaatiolla ja tarkkuudella. Sestrieressä hän paukutti jo hyviä vauhteja heti alkuleiristä. Aamulenkeille en ehtinyt mukaan Mikon herätessä jo seiskalta mun nukkuessa yhdeksään. Silti paljon oli apua kolmikon läsnäolosta ja tuli sitä muutama lenkki yhdessäkin vedettyä. Lisäksi koin saaneeni uutta inspiraatiota harjoitteluun. Uteliaisuus erilaisiin juoksutreeneihin on varmaan se juttu, jossa on vielä kehitettävää. Myös rytmitys viikkotasolla voi kehittyä. Usein en kuitenkaan paljoa murehdi suunnittelusta; teen sen mitä Antero on laittanut ohjelmaan. Viikon päätreenit onkin menny ohjelman mukaan ja ainoastaan välipäivillä olen soveltanut ohjelmaa tuntemusten ja arjen menemisten mukaan. Esimerkkinä perjantai, jonka Antero oli laittanut lepopäiväksi. Sen sijaan juoksin kaksi kevyttä lenkkiä ja huilasin tänään lauantaina, jotta sunnuntaina jaksaisin juosta pidemmän lenkin reippaana. Alunperin se oli ohjelmassa lauantaina, mutta jotenkin tuntuu että työviikon päälle pitkän lenkin paikka on sunnuntaina niin kuin useimmilla muillakin juoksijoilla.

Sunnuntaina baanalle astui palautunut mies. Sain pitkälle lenkille mukaan Rami Oravakankaan, joka on kasin juoksijaksi saanut hankittua hyvän kestävyyden kilpa-uran päätyttyä. Alkumatkasta jolkottelimme menemään neljän ja puolen vauhdilla. Keljon suunnalta palatessa jokunen kilometri tuli jo neljään minuttiin per km. Ennen kahta kymppiä vauhti parani Ramin pyynnöstä hänen tavoiteltuun maratonvauhtiin eli 3.50/km. Mattilanniemessä käännyin kotipolulle ja kiihdyttelin vauhtia 3.30 tuntumaan. Juoksu tuntui yllättävän hyvältä, vaikka vielä yhtä matkaa juostessa juoksu tuntui rennolta. Viimeiset pari kilometriä olivat melko raskaita ja päätin tyytyä 34:iin. Hyppäsin suoraan järveen viilentäytymään ja vasta sen jälkeen jolkottelin kilometrin kotiin palautumaan. Treeni oli erittäin onnistunut ja toivotaan edelleen myötätuulta.

Maanantaina juoksin töihin ja sieltä kotiin. Jaloissa oli pientä väsymystä, mutta muuten juoksu kulki hyvin. Vasta tiistaina iski väsymys, kun en mansikoiden perkaamisen jälkeen jaksanut lähteä lenkille. Sama väsymys painoi keskiviikkona ja päätin levätä kuormituksen pois. Samalla parantelin oikeaan polvitaipeeseen tullutta vaivaa. Päättelin, että edessä oleva kuukausi ratkaisee miten maraton kulkee ja levännyttä kroppaa on hyvä rasittaa. Saattaa olla, että Sestrieren leiri painoi vielä kropassa.

Loppuviikosta on tarkoitus treenailla jälleen normaalisti.

Oheisen Garmin Connect sivustolta otetun näyttökuvan mukaan optimaalisen harjoittelun yli on mennyt useasti. Sestrieressä se keikkui pikkasen yli koko ajan. Sykevyön rikkimenemisen vuoksi ja ranteesta mitatessa keskisykkeet oli aivan liian korkeita ollakseen oikeita. Siksi myös rasitusta kertyi Garminiin vaikka juoksi kevyesti. Nyt kuitenkin käyrä on jyrkässä laskussa ja uusi sykevyö tulossa postissa. Toivotaan että se antaa tarvittavaa dataa ja uusi Fenix5s on hintansa väärti.

lauantai 5. elokuuta 2017

Sestriere 2032m

Ma matkustus + lepo
Ti ap 10km, ip 10km+4x100m (ka 5.49 avg 135 366m nousua)
Ke ap 10km, ip 10km +6x100m +3xhypyt
To ap 7km (sis. 5x100m), ip 10km reipasta: 39.54 (avg 153 nousua 142m laskua 201m) (4.53,4.48,4.39,4.16,3.24,3.28,3.34,3.33,3.32,3.38) +5km vr
Pe ap 9km (sis. 5x100m), ip 15km (ka 5.01 avg 142 nousua 272m)
La ap 9km (sis. 5x100m), ip 4km +5x1min/1min pal +3x3min/1min pal +2km vr + 2x50 penkille nousua VESISATEESSA! 
Su 25km (ka 5.11 avg 135 nousua 393m), iltapäivällä kävelyä
--------------------------
Yht 135km juoksua

Ma ap 10km+kylmähoitoa, ip 4km vr +3xkoord +3x80m +3x5x200m/200m pal/5min pal (32,33,33,33,33/31,32,32,31,32/29,30,30,30,29) +2km loppuverr.
Ti ap 9km+lihaskuntoa, 15km+3x100m
Ke ap 5km+10x100m+10x10loikkaa+2km, ip 2km +11km tv-reipas (ka 4.03 avg 150) +2km vr + 10x100m
To ap 9km+3x100m +2x20 penkille nousua, ip 10km (ka 4.28 eli kevyttä reipasta vuoristossa)
Pe ap 9km+5x100m, ip 3km+3x80m+5x2000m/90s pal (7.01,02,01,59,6.40) +3km vr
La LEPO/ matkustus
Su kevyt 13km (sis 6x100m)
--------------
Yht 129km

Kalevan kisojen kympillä maaliin päästyäni odottivat uudet haasteet. Hieman yllättäen sain maksimoitua teevee aikaa istumalla kylmässä vedessä loppu verryttelyn jälkeen. Toimittaja Kimmo Porttila huomasi jököttäväni roskiksessa ja tuli juttelemaan. Kännykästä hän katsoi sijoitukseni ja ilmeisesti se riitti telkkariin pääsyyn. Olisihan siinä voinut selittää ummet ja lammet, mutta tyydyin vastailemaan toimittajan kysymyksiin. 

Jouni soitti samoihin aikoihin ja tarjosi autokyytiä Helsinkiin. Edessä oli siirtymä joka tapauksessa, sillä lento Milanoon lähti klo 6.00 seuraavana aamuna. Olin veljen kämpillä yötä ja huonosti nukutun yön jälkeen tapasin Jounin ja Pauliinan uudelleen sekä Tynin Mikon lentokentällä. Edessä olisi kaksiviikkoinen vuoristossa Sestrieressä (2032m) Italiassa. 

Sestrieren leirin suunnittelu oli alkanut jo alkukesästä, kun Mikko kyseli leiriseuraa. Hanne näytti vihreää valoa ajatukselle, joten olin messissä. Majoituksen, lentojen ja auton vuokraamimen onnistuivat kaikki kätevästi netissä. Sestriere paikaksi valikoitui osin siksi, että meistä kukaan ei ole siellä leireillyt. 

Lensimme Milanoon, mistä vuokra-autolla ajelimme Sestriereen. Mun tarvitsi vain istua kyydissä ja nauttia palvelusta. Perillä majapaikka löytyi ongelmitta. Aamun klo 4 herätys ja matkustus puolsivat ajatusta lepopäivästä. Vasta seuraavana aamuna otin tuntumaa ohueen ilmaan ja mäkiin. Hölkkäilimme kartasta katsottuja reittejä pitkin. Hengästyin heti pieneenkin mäkeen ja pohkeissa tuntui sunnuntain kisa. Iltapäivällä Mikon kanssa laskeuduimme laakson pohjalle, mistä oli pakko nousta ylöskin. Positiivista oli Pattermouchen laakson pohjan löytyminen, minne palasimme myöhemmin. 

Keskiviikkona aamusta löytyi toinen kohtuu tasainen pätkä, jota aamuisin on sen jälkeen tullut juostua. Urheilukentän vierestä löytyy mäen päältä 700m "Baldinin polku", jota voisi myös periaatteessa ahkerasti kiertää. Kävimme Mikon kanssa autolla tutustumassa Sauze di Cesanan laaksoon, mikä ei Boussonin suuntaan joen vartta ajettaessa tuntunut houkuttelevalta; jyrkkää alamäkeä edelleen. Vasta perjantaina älysimme mennä jokea pitkin toiseen suuntaan ja avot Valle Argentera oli loistomesta sen jälkeen kun oli 2km noussut jyrkästi. Paikalta löytyi oikeasti laakson pohja, mitä myös paikalliset matkailijat hyödynsivät. Asuntovaunuja ja telttoja oli paljon ilmeisesti viikonlopun majoitukseen. 

Torstaina juoksin Pattermouchessa hyvän kiihtyvän kympin. Ehkä jopa liiankin kovavauhtisen alamäkeen juostuna, sillä olin aika sippi kympin kohdalla vaikka 15km olisi pitänyt juosta. Hölkyttelinkin takaisin autolle 5km ja tein rullauksia. Illalla kyllä väsytti ja huomasi tehneensä kovemman treenin.

Eilen lauantaina piti illasta juosta radalla kovempia vetoja. En älynnyt seurata säätietoja, vaikka uusi Garmini olisi kertonut vesisadetta olevan tulossa. Viiden aikaan alkoi sadella ja lähdin asenteella treenaamaan. Jo alkuverryttelyssä kastui ikävästi, mutta itse vetojen aikana sade muuttui hetkellisesti raekuuroksi. Sitkeästi silti painelin menemään ja kirkkaana mielessä oleva treeni tuli tehtyä. Vauhdit saattoivat ehkä hiukan kärsiä, mutta muuten hyvä treeni. Ilma viileni ja pelkäsin vilustuttavani itseni. Teinkin lyhyen loppuverkan ja palasin majapaikkaan lämpöiseen suihkuun. 

Koko ensimmäisen viikon Garminin Fenix5s ja sen mittaama harjoittelukuorma antoivat tietoa, että kroppa on kovilla. Torstain reipas nosti käyrän jyrkkään nousuun, mutta onneksi jo seuraavina päivinä se lähti laskuun. 

Sunnuntain pitkä lenkki lähti liikkeelle takkuisesti. Juoksu ei alussa tuntunut kulkevan yhtään, mutta onneksi kone lähti pikku hiljaa käyntiin. Löysin uuden tien, joka johti rinteessä olevaan pikkukylään. Maisemat olivat jyrkät ja aivan huikeat! Paluumatkalla juostavia kilometrejä ei ollut paljoa jäljellä ja sain tavoitellut 25km täyteen. Olo oli lenkin jälkeen hyvä ja kävin ulkona syömässä. Keli oli aurinkoinen ja kävelin Sestrieren kylää ympäri. Ihmisiä oli liikkeellä paljon ja seurasin mm. hupimielessä järjestettyä pikkuautojen alamäkikisa. 

Maanantaina suostuin herätä normaalia aikaisemmin, kun Mikko pyysi aamukenkille Battermoucheen. Kympin lenkki sujahti mukavasti ja istuskelu +8 asteisessa vuiristopurossa sen jälkeen viilensi mukavasti jalkoja. Iltapäivällä juostut lyhyet ratavedot kulkivat yllättävän hyvin 5min sarjapalautuksella. Vedin setin piikkareilla ja jalat toimivat hyvin. 

Tiistaina oli kevyt kahden lenkin päivä, joista toinen iltapäivällä Battermouchessa. Sieltä löytyy joki ja laakso, mutta vesi virtaa aika vauhdilla. Se tietää sitä, että nousua on kuin onkin aina jonkin verran lenkin aikana. Positiivista taas on vuoripuron +8 asteinen vesi, joka palauttaa jalkoja väkisinkin. 

Keskiviikon reippaan iltalenkin juoksin Valle Argenterassa Sause di Secenaan päin eli Sestrierestä alas toiseen suuntaan kuin edellispäivänä. Löysimme paikan sattumalta edellisviikolla. Paikalliset leiriytyvät laaksossa teltoissa ja paikka on muutenkin kaunis paikka kahden vuoren välissä. Tein treenin jälkeen videon, jonka pistän tänne myöhemmin. Juoksin 2km verkan jälkeen 11km reipasta ylämäkeen n.4.10 vauhdilla ja alamäkeen takaisin tullessa 3.40 vauhdilla. Päälle vedin 10x100m verkkoineen. Täytyy kyllä myöntää, että korkealla treenaaminen on kohtuu raskasta. Tuonkin treenin jälkeen nimittäin ihan mielelläni istuskelin viilentävässä vuoristopurossa. :)

Torstaina oli pakko palautella seuraavan päivän kovaa varten. Illalla tosin Mikon kanssa innostuimme hieman reippailemaan eikä neljän ja puolen vauhti mäkeen ole jutteluvauhtia. Enemmän ajateltavaa sen sijaan aiheutti Garminin sykevyön toimimattomuus. Vaihdoin patterit siihen jo kerran leirin aikana, mutta se keräsi kosteutta ja jouduin uudelleen laimata ruuvimeisseliä kellosepältä. Ärsyttävästi vyö ei herännyt henkiin ja jouduin kåyttämään kellon rannemittausta. Se näytti ylikorkeita lukemia torstaina ja kello tulkitsi reenanneeni taas kovaa. Tästä syystä juoksun suorituskyky meni yli optimim eli rasituksen puolelle mentiin ja kello kehottaa palauttelemaan. Sinänsä asia ei haittaa koska leiri päättyy ja lepoa on edessä. 

Hirtin kelloni ranteeseen perjantaina niin tiukalle kuin sain ja syke alkoi näyttää mitä pitikin. Perjantan kaksitonnisissa sykkeet näytti alle anakynnyksen (170) 3.30 vauhdissa, mitä pitikin. Pientä leiriväsymystä oli kropassa enkä uskonut jaksavani viittä vetoa. Tsemppasin itseäni ajatuksella, että Mo Farah juoksee illalla kympin Lontoon MM-kisoissa. Viides veto menikin kivasti ja jaksoin jopa kiristää vauhtia. Loppuverryttelynä juoksin avojaloin nurmikolla ja nautin onnistuneen leirin saldosta. 

Lauantai on matkustuspäivä Suomeen ja päätin pitää lepopäivän. Se on kokonaisuutta ajatellen ehkä järkevä ratkaisu. Pikkasen olisi toki ehtinyt kilometrejä saada mittariin, mutta ihan hyvä leirin saldo on kuitenkin. Palaillaan taas blogipäivityksen merkeissä Suomessa! 




Aktia cup Vantaa 1/5

Ma 6km juosten töihin, 14km +5x100m töistä kotiin Ti 6km vr+6xkoord+5x80m+ 2x2km (3.17/km)/200m hölkkäpal+3x1km (3.08,07,01)+2x200m (31...