sunnuntai 24. huhtikuuta 2016

Uuteen nousuun!

Ma 30min uintia +15min vesijuoksua
Ti 9km juoksua maastossa ja metsässä
Ke 40km pyöräilyä
To 4km+2x5x15s mäkeen +selkiä/vatsoja+4km
Pe 1km 15km reipasta (ka 3.53 avg 147) mäkisessä maastossa +1km
La 10km aamulenkki + 10km iltalenkki Killerillä +jumppaa/askelkävelyä/päkiähyppyjä
Su 85km pyörälenkki Jyrkin ja Jarin kanssa
________________________
yht. 60km juoksua +125km pyöräilyä

Keväinen huhtikuun viimeinen viikko oli kahtiajakoinen. Edellisviikonlopun SM-maanteiden väliin jättäminen harmitti vietävästi. Samaan aikaan elättelin toiveita nopeasta kuntoutumisesta ja juoksun pariin palaamisesta. Olin jo juossut jonkin verran, kunnes tiistaina maastolenkillä pakara kinnasi jälleen ja palasin kotiin suu mutrussa. Päätin mennä magneettikuvaan kolmannen kerran 1,5 vuoden sisään ja selvittää mikä on ongelmana. Perjantaina Mäkisen Tuomas totesi saman kuin aiemmatkin lääkärit. SI-nivel on aika huonossa kunnossa, mutta ei aiheuta pelkästään oireilua. Ristiluun ja selkänikaman välissä on myös pullistumaa ja osittaista repeämää. Suurin ongelma kuitenkin lienee vasemman pakaralihaksen heikkous ja sen puutteellinen aktivoituminen silloin kun pitäisi. Sen pitäisi nimittäin aktivoitua ennen takareiden lihasta.

Pakarassa on ollut oireilua nyt neljä kertaa parin vuoden sisään. Ensimmäisen kerran se tuli, kun olin aloittanut istumatyön pari päivää aiemmin ja juoksin ratakympin Harjulla. Silloin jotain tapahtui pakarassa ja pidin melkein 3kk tauon juoksusta. Toki juoksin lenkkiä, mutta enemmän järjestelin häitä, kävin töissä ja katselin Hannen kanssa uutta asuntoa ja myin vanhaa pois. Loppuvuodesta olin kuitenkin taas baanalla ja keväällä älyttömässä iskussa Pentin Pinkaisussa ja viikkoa myöhemmin SM-maantiellä. Pääsin sitä kautta Tukholman maratonille, missä vesisateessa 2.30 ja flunssa tuliaisena. Pakarassa alkoi taas tuntumaan, mutta Kiimasen Savulenkillä juhannuksena tuli voitto toimivilla jaloilla. Pakara kinnasi kuitenkin uudelleen. Kesä meni treenatessa ja jopa kahden viikon kesälomasta nauttien. Viikkoa ennen Kalevan kisoja juoksin Revontuli Runin Hankasalmella. Juoksu oli sellaista runttausta, kun viikkoa aiemmin jalkaan oli tullut polvivaivaa risuja ja oksia nostelessa Parkanossa.

Kalevan kisojen jälkeen Kävin Harri Selänteellä arvuuttamassa ongelmaa ja sain kortisonipiikin peppuun. Päätin vähentää juoksukilometrejä ja pyöräilin viikolla yhden lenkin sekä pitkän lenkin korvasin kunnon fillaroinnilla. Jalat alkoivat jälleen toimia ja kunto nousi. Yritin päästä loppusyksystä PM-maastoihin, mihin mua ei huolittu hyvästä syyskunnosta huolimatta. Harjoittelu lässähti hetkeksi kunnes testijuoksut ja vuoden vaihde lähestyi. Finlandia marathonilla oli tykittänyt alle 32min reitillä, missä noustaan kaksi kertaa Kuokkalan sillalle. Vuoden vaihteessa uudenvuoden juoksussa tykitin melkein saman ajan hyvissä olosuhteissa.

Hallikauden harjoittelu alkoi hyvässä seurassa. Vetokaveriksi sain Matin lisäksi Jyväskylään muuttaneen Ramin. Lyhyemmissä vedoissa mukana oli Hannu. 200m ja 1000m vedot kulkivat todella hyvin ja vauhdikkaasti alkuvuodesta, minkä pohjalta ilmoittauduin kolmeen hallikisaan. Ensimmäinen niistä oli ehkä vuoden 2016 paras kisa, sillä soolona vedetty kolmonen 8,43 meni kuten piti. Antero valmentaja oli maalissa tyytyväinen ja samoin minä. Seuraavalla viikolla 2000m meni 5.42 aikaan, mikä oli uusi ennätykseni. Seuraavana viikonloppuna olikin jo SM-hallit Tampereella. Ne meni 8.45 aikaan hiukan vaisulla juoksulla johtuen ehkä edellispäivän muuttoavusta.

Kevät eteni tahdillaan ja hiihtolomalla hiihdin pari lenkkiä. Tuntui kuin ukko olisi ollut menossa tukkoon. Otin hierontaa ja paikat aukesivat. Viimeinen testijuoksu Kuokkalassa irtosi kiihtyvänä hyvin ja rohkaistuin lähtemään Vantaalle yrittämään hyvää aikaa. Pakarassa ei siinä vaiheessa ollut vielä mitään tuntemuksia. Pitkä istuminen ja kisa eivät ehkä tehneet hyvää. Seuraavana päivänä Polarin kellokin näytti olevani rasittunut. Seuraavan viikon tonnit eivät kulkeneet mihinkään ja torstain mäkivedoissa oli supertahmeaa. Matkustus Parkanoon ja jaloissa oli tukkoinen tunne. Treeniohjelmassa oli erilaisia loikkia ja lyhyitä spurtteja lenkin aikana, mitä tein vaihtelevasti. Sunnuntain pitkä kiihtyvä Parkanossa meni älyttömän hyvin, minkä jälkeen tunsin pakaran jämähtäneen. En uskonut asian olevan sen pahempi, mutta olin väärässä.

Nyt pakaran kanssa on mennyt nelisen viikkoa. Torstaina päätin lähteä kokeilemaan lyhyiden mäivetojen juoksemista Konstan kanssa. Ne tekivät yllättävän hyvää ja vahvistivat pakaraa sopivasti. Perjantaina lääkäri käski mennä fysioterapeutille ohjeita saamaan. Heti samana päivänä vedin fiiliksellä reipasta Leppälahden hiekkateillä. Kyseessä oli ensimmäinen kovempi treeni aikoihin. Ensi viikon torstaina on vetskujen pm-maastot Toivakassa, missä olen viivalla. Siitä viikko niin ovatkin jo SM-maastot Vöyrissä. Menestystä ei ole odotettavaissa, mutta mukana kuitenkin ollaan.

Eilen Porshella Killerin raviradalle Villimissiä ulkoiluttamaan, missä kävin myös lenkillä. Ehkä vielä joskus päästään samaan kuvaan.

Tänään Jarin ja Jyrkin kanssa maaseutumatkailua 85km edestä. Keli oli hyvä ja mieli parempi kun tekee jotain. Turussa juostiin eilen vauhdikas maantiekymppi, missä olisi kiva ollut olla mukana pitämässä 31min rajaa pilkkanaan. Sitä pojat tosiaan pitivätkin. Ehkä oma vuoro vielä tulee yrittää 31.20 alitusta oikeen kunnolla. Oma ennätys on 30.09 ja se tuskin enää menee rikki, mutta vetsku rajojs on myös ihan hauska yrittää. Samalla pysyy motivaatio yllä. Tavoitteita on, ne vain muuttuvat iän myötä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Paavon kymppi Saarijärvi 10000m ja Harju 1500m

Ma 6km juosten töihin, 14km maastossa+5x100m Ti 6km+koord+5x80m+ 4x1000m /3min pal (3.05, 3.03, 2.59, 2.57) +3x200m (31-30s) +4x100m hen...