Lauantainakin tehdään töitä. Ainakin silloin kuin ei keksi parempaa tekemistä. Tänäänkin sain kolmen tunnin urakasta tehtyä sievoisen tilin. Näin synttäripäivänäkään ei ole varaa jäädä tuleen makaamaan vaan rutiinit on nekin hoidettava. Rutiineihin kuuluu muun muassa kaksi kertaa päivässä treenaaminen, syöminen ja päikkäreiden ottaminen. Nyt onkin jälleen oikein hyvä huilia kun kelitkin sopivasti viilenivät. Meikä joko reenaa kovaa tai sitten nuha vei voimat. Sen verran pitkät päikkärit tulee päivittäin otettua eikä illallakaan ole unensaanti vaikeuksia. Miten se olikaan paras unilääke on hyvä omatunto- hyvän sellaisen saa kun treenaa tarpeeksi kovaa.

Aamun setti oli se normi 9km+2x100m, illalla SM-viestien jälkeen lähdin ulos raastamaan reipasta. Tarkoitus oli käydä kovankin puolella, mutta jalat eivät olleet herkimmillään. Juoksin noin 10km 3.40 keskiarvolla. Välissä yksi kävelytauko, kun rupes sen verran ahdistamaan. En halunnut vääntää väkisin vaan pyrin pitämään juoksun rentona. Syke oli siinä 160 eli paljon kiristämisen varaa on. Lenkkeilijöitä ei muita näkynyt oikeastaan ketään Finlandia maratonin reitin varrella. Kai ihmisillä on lauantai-iltana parempaakin tekemistä. Mulla ei ole, mutta kyllä sitä ehtii synttäreitä juhlistaa illemmallakin. Kuten sanoin, velvollisuudet ensin. Mä olen valintani tehnyt.

Perjantai päivä ei pitänyt sisällään ihmeempiä. Aamun ulkoilu oli se normaali 9km+2x100m. Olisin saattanut ehtiä juosta enemmänkin, koska ei ollut kauheeta kiirettä tulkkaamaan. Tyydyin kuitenkin vähempään, koska haaveena oli vielä lauantainen hölkkäkisä. Päivän edetessä tuli yhä selkeämmäksi, että kyytiä Viitasaarelle en tule saamaan. Illalla juoksin silti kevyen tunnin ja reippailin sen normaalin 2x100m. Jalat olivat ehkä hiukan tukkoiset eilisestä ja mies pikkasen väsynyt. Nykyään tulee harvemmin yli tunnin lenkkejä tehtyä, mutta niitäkin tarvitaan jos meinaa kutsua itseään maratoonariksi. Toisaalta kun treenaa kaksi kertaa päivässä ei ole pakko niin pitkiä lenkkejä juosta. Erikoisharjoittelun aika tulee myöhemmin. Nyt tuntuu siltä, että loppukesäksi saatan vielä päästä kuntoon ja hienoa olisi juosta joko maantiekymppi tai puolimaraton jossain ulkomailla. Sitten keskittyä SM-maratonille ja syksyyn. Vieläkään en ole kuvioita sen tarkemmin suunnitellut. Antaa tuulen viedä eli tartun tilaisuuteen kun sellainen avautuu. Se on kai mun harjoitusfilosofia nykyään. Tarpeeksi kun joku houkuttelee johonkin kisaan lähtemään olen valmis. Nyt vaihtoehtoina on marraskuun New Yorkin tai Milanon maraton.

Tänään postissa tuli fotot viime syksyn berliinin maratonista. Onpahan jotain konkreettista muistona siitäkin reissusta.

Päivän teko oli kaksi ommeltua nappia kauluspaitaan. Onneksi tuli neljännellä luokalla käytyä rättikässässä niin pysyy neula ja lankakin kädessä! Päivä oli muuten sen verran kuuma, että piti istuskella coffeehousessa itseä viilentämässä. Tein samalla pari tuntia swahilin kielen käännöksiä. Kätevää kun työpaikka kulkeutuu mukana läppärin muodossa.

Aamulenkillä (9km+2x100m) aikana tuntui että akilleet on vieläkin kireenä. Iltatreeni sujui kuitenkin ihan kiitettävästi ja oli seuraavanlainen. 4km vr+5x100m avareita+ 3x200m 31-30/kävely pal+ 4x400m 67/66/64 400m hölkkä palautuksella. Sitten oli vielä toiset 3x200m 31/30/29 ja loppuverr 3km. Kulku alkaa olla jo kohtalaista ja vedot kulkivat ihan hyvin tossuilla juostuiksi. Lauantaille aiottu hölkkäkisa saattaa peruuntua, kun en saa kyytiä Viitasaarelle, harmi.

Tuossa alhaalla näkyy linkki mun uuteen 120 sivuiseen valokuvakirjaan. Kirjan koko on tosiaan jättisuuri 30cm x 28cm. Tästä varmaan kirjan kova hinta. Tuohon pakettiin olen koonnut tekemäni etelän leirit sekä tärkeimmät kilpailuni. Niitä valokuvia kun on vuosien varrelta kertynyt miljoonia ja ei niitä tule kaikkia edes paperille nykyään printattua. Nyt on edes parhaat paperille painettuna. Kirjan teko on osa mun elämänprojektia eli jättää jalanjälkiä tekemisistäni tuleville sukupolville. Aika naurettavalta kuulostaa, mutta mielestäni on hyvä taltioida sitä mitä tekee. Jos juoksu on jollekin tärkeää, olisi hyvä myös taltioida hetkiä kisoista ja treeneistä. Aika harva varmaan muistaa kaikki 400 vuoden aikana tekemäänsä lenkkiä, mutta ehkä muutaman ikimuistoisimman niistä. Kamera kulkee mulla mukana kisoissa ja leireillä mistä kuvia onkin eniten kertynyt. Omasta valmentajasta pitäisi ottaa pari kuvaa lisää, kyllä sen verran tärkeästä henkilöstä on kyse. Ehkä joskus vielä teen kevyemmän version juoksusta ja saan siihen valikoitua entistä tarkemmin valokuvat. Siihen voi kyllä mennä vielä aikaa, mutta mihin tässä nyt olisi kiire?

Aamun lenkin tein todella väsyneillä jaloilla ennen kahdeksaa. Juoksin/ hiivin tunnin köykästä ja raahauduin hierojalle klo 11.00. Käsittelyn jälkeen olin kuin uusi mies. Pohkeet olivat aika lailla jumissa, mutta muuten kroppa ihan ok timmissä. Päivän toinen lenkki saattaa jäädä väliin jos vain saan hillittyäni itseni. Katsotaan kuinka onnistun.

[päivitys] Piti se iltalenkki kuitenkin tehdä keli kun oli niin komea. Juoksin 11km rantareittiä pitkin uudella Adidaksen kilpa-asulla. Nyt se on sekin katsastettu.

Juoksijan elämää

By Miika Takala

Book Preview

Kuinka moni muistaa tehdä ns. huoltavia toimenpiteitä lenkin tai treenin jälkeen? Hyvä olisi ottaa kylmä suihku jaloille palautumisen nopeuttamiseksi ja suorittaa venyttely. Mulla on ollut tapana venytellä puoli yhdeksän uutisen jälkeen ja vaihtelevalla menestyksellä olen puolituntia saanut kulumaan. Jos on intoa piisannut, olen saattanut tehdä vielä vatsoja ja punnerrella, mutta harvemmin kuitenkin. Varsinkin näin kesäaikaan mun kämppä on todella kuuma ja huhkiessa tulee vain hiki. Parempi olisi siis tehdä kuntopiirit aivan erikseen omana treeninä!

Tuossa lueskelin uutta juoksijalehteä ja eteeni sattui artikkeli jaloista. Miltä kuulostaisi ohje ”Jalat tulisi pestä päivittäin miedolla saippualla. Etenkin varpaanvälit on hyvä käydä tarkkaan läpi. Pesun jälkeen jalat rasvataan sillä jaloissa ei ole luontaisia öljyrauhasia…Myös jalkakylvyt ja –kuorinnat pehmentävät ihoa ja tehostavat rasvan imeytymistä. Koti-iltaan kannattaa myös sisällyttää jalkojen hierontahetkiä jne”.

Mä hoidin tänään jalkojani ottaessani tunnin päiväunet ennen ratatreeniä. Mies oli kuitenkin aika tukossa vielä ja oikeaan akilleeseen hiukan tuntui niin että treeni lyheni muotoon 3x1000m (3.10, 3.03 ja 2.59). Juoksu ei ollut rentoa vaan melkoista puurtamista. Loppuvetoja en tehnyt vaan verryttelin kunnolla. Katsotaan tilannetta uudestaan torstaina huomisen hieronnan jälkeen. Lauantaille on suunnitteilla hölkkäkisa muiden raastaessa SM-viesteissä Raahessa.

Juoksu alkaa taas pikku hiljaa kulkemaan. Aamun 9km+3x100m oli jo kohtuu hyvällä fiiliksellä juostu lenkki ja illan 13km maastossa+5x100m terävästi kulki myös hyvin. Lähdin tarkoituksella juoksemaan mäkiseen maastoon se kun on meikäläisen kesän voimaharjoittelua! Mäissä tahtoivat sykkeet hiukan nousta, mutta alamäissä taas laskivat reippaasti. Juoksu kuitenkin kulki hyvin ja jalat tulivat mukana kivasti. Se on oikeesti hieno tunne kun juoksu kulkee. Vaikka kyseessa on kevyt lenkki siitä nauttii aivan eri tavalla jos saa lähteä lenkille levänneenä. Tänäänkin otin tunnin päikkärit ennen illan settiä ja jalat olivat kyllä tuoreen tuntuiset lenkillä. Ehkä mulla on harjoitusfilosofiana tällä hetkellä tehdä hyviä harjoituksia. Lenkkejä pidentämällä voisi helposti saada lisää kilsoja ja kovuutta treeneihin, mutta tänäänkin alkoi tunnin kohdalla hiukan tuntua oikeassa akilleksessa. Se on ollut hiukan kireällä viime aikoina ja olenkin yrittänyt jumpata sitä. Tänään heti huomasi että jumpasta on ollut apua. Juoksu oli vahvan tuntuista!

Se juoksija-lehtikin putkahti postilaatikosta viime perjantaina. Hyvä numero varsinkin kun siinä on pari mun kirjoittama juttua. Muutenkin tuntuu, että juttujen taso on hiukan noussut ja ainakin meikäläinen lukee entistä huolellisemmin lehden.

Rankkaa tämä vapaapäivänkin viettäminen. Aamulla räkäisestä ja tukkoisesta olotilasta huolimatta juoksin 1.20 Jounin kanssa ja vedin 3x100m rennosti. Juoksu alkoi kulkea loppua kohti, mikä on yleensä merkki hyvän juoksutekniikan löytymisestä. Eilen jumppasin koko päivän oikeata nilkkaa, koska siinä on tuntunut pientä kireyttä. Tänään olen lisäksi tehnyt jonkun verran liikkuvuusharjoitteita niin että mies olisi ensi viikolla valmis normaaliin hyvään harjoitusviikkoon! Tiedossa on ilmeisesti todella kuumaa keliä ja se vaikuttaa treenaamiseenkin jollain lailla. Kuumimpaan aikaan ei treeniä kannattaisi tehdä, mutta yleensä en malta jättää lenkkiä iltamyöhään. Ainoastaan silloin jos on ollut töitä paljon. Tänään oli kuitenkin yhden lenkin päivä ja loppupäivällä oli mukavasti aikaa viettää rentoa rantaelämää. Tuomiojärven ranta oli kuin ammuttuna täynnä porukkaa. Nyt kun kesä on vihdoin tullut ihmiset lähtevät ottamaan kaiken irti lämpimästä kelistä. Mikäs siinä, sillä hellepäiviä Suomessahan on vuodessa keskimäärin se kymmenen. Mulle riittäisi hiukan viileämpikin ilmaso, kerrostalossa kun on tukalan kuumaa päivällä. Puisessa omakotitalossa olisi parempi viettää yöt ja saatan mennäkin kotona Parkanossa käymään viikonloppuna. Joku kisa tekisi mieli juosta taas kohta, mutta ratakisoja ei ensi viikonlopulle ole tarjolla ja toisaalta mun pitää harjoitella vielä kovasti.

Tänään oli sarjassa hiukan erilainen päivä. Aamusta aikaisin istuin jo junassa kohti Jämsää. "Huippu-urheilijavierailu" Jämsän kestävyysjuoksukarnevaaleilla toteutui odotetunlaisesti. Vajaat tunnin verran kerroin nuorille omasta juoksu-urastani ja yritin olla kannustava. Osallistuin myös nuorten aamutreeniin joka tällä kertaa oli 3x10minuuttia vauhtikestävyyttä. Mulla se meni lenkkinä, mutta vauhdit kuitenkin nousivat hiukan loppua kohti. Flunssaisena tunnin treeni tuntui varsin tehokkaalta ja lounas maistui hyvin. Ilokseni muutama junnu uskaltautui juttusilleni ja nimmareitakin sain jakaa!

Iltapäivällä oli kilpailuiden vuoro. Kaikki juoksumatkat olivat kestävyysmatkoja ja kiva oli seurata nuortenkin edesottamuksia. Alkuillasta oli itselleni mielenkiintoisimmat 5000 metriset ja yllättäen viilentynyt keli sopi mainiosti tulosten tekoon.

Meikäläisen räkätauti taitaa jatkua vielä jonkin aikaa ja malttia pitää olla vielä harjoittelussa.

Olo on tänään ollut aika tukkoinen. Pieni kesänuha on heti verottanut voimia. Aamulla en käynyt lenkillä ja illan parinkympin lenkin muutin pyöräilyksi. Ajattelin muutenkin hiukan säästää jalkoja ja reilu parin tunnin rullailu vaan palauttaa sekä pitää yllä peruskuntoa. Ajoa siis 2.25 ja päälle saunominen.

Juoksija-lehtikin ilmestyi tänään ja meikäläinen pääsi patsastelemaan pariin otteeseen. Säälipisteitä on varmasti nyt tarjolla, mutta tarkoitus on vielä jatkaa uraa ja tehdä jopa ennätyksiä. Kesän osalta aika käy vähiin, mutta kalevalaisissa uskoisin juoksevani kohtalaisen kympin. Sitä ennen on kyllä pakko saada jokunen vitonen ja kolmonenkin. Huomenna Jämsään kestävyysjuoksukarnevaaleille. Lajipäällikkö Tommy Ekblom otti tänään yhteyttä ja pyysi puhumaan junnuille. Tarkituksena on kertoa siitä kuinka itse on eksynyt lajin pariin ja tottakai antaa kannustusta tulevaisuuden lasse-vireneille.